Ero sivun ”Henrik Gabriel Porthan” versioiden välillä

[[Tiedosto:Henrik Gabriel Porthan.jpg|thumb|250px|[[Johan Erik Hedberg]]: Henrik Gabriel Porthan, 1799.]]

Porthan aloitti opiskelut 15-vuotiaana Turussa ja valmistui maisteriksi vuonna [[1760]]. Tämän jälkeen Porthan toimi palkattomana ''kaunopuheisuuden'' dosenttina ja yksityisopettajana. Vuonna [[1770]] Porthan perusti yhdessä serkkunsa P.[[Pehr Juslén|Pietari Jusleenin]] ja C. F. Fredenheimin kanssa [[Aurora-seura]]n. Seuraan liittyi Porthanin nimenomaisesta pyynnöstä muun muassa Kokkolan silloinen kirkkoherra [[Anders Chydenius]], piispa [[Karl Fredrik Mennander]] ja muita merkkihenkilöitä.

:''Täällä<blockquote>”Täällä Turussa on perustettu seura, jonka tarkoituksena on vaalia ja levittää keskuuteemme ennen kaikkea kaunokirjallisuuden harrastusta. Seura on myös pättänyt maanmiestensä luettavaksi julkaista viikkolehteä, joka tulee sisältämään sekä uutisia Turusta ja muilta Suomen paikkakunnilta että kirjoituksia maan historiasta, maantieteestä, kielestä jne. Samaten siihen tulee kuvauksia kaikensäätyisten huomattavien maanmiestemme elämästä, tietoja Suomen koulujen tilasta, lyhyitä selostuksia ja tietoa taloudellisista asioista, katsauksia maan ja kaupunkien elinoloihin ja liikenteeseen ym... – – Seura ei voi saavuttaa päämääriään, elleivät sitä tue eri puolilla Suomea asuvat taitavat ja kunnioitettavat henkilöt. Sen vuoksi on päätetty ottaa joukko poissa olevia jäseniä. Tällöin on seuran piirissä erikoisesti muistettu herra Kirkkoherran tunnetusti laajat tiedot ja isänmaallinen ajatustapa''. ”</blockquote>

[[Kuva:Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo January 31 1776.gif|thumb|200px]]

Osana toimintaansa seura alkoi näin melko koruttomasti julkaista Suomen ensimmäistä sanomalehteä, ''[[Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo]]'', vuonna [[1771]]. Lehti perustettiin alun pitäen edellä mainittujen sisältöjen ohella myös yleisen tieteellisen ja akateemisen sivistyksen laajempaa julkaisemista varten. Lehti ilmestyi 1771-781771–1778 ja 1782-851782–1785 jatkuenja jatkui tämän jälkeen "nimellä ''Åbo Tidningar" -nimisenä''. Kirjoitustensa monipuolisuuden ja laadukkaan tason johdosta lehden merkittävyys oli oloissamme ainutlaatuinen. Lehden sivuilla esiintyivät kirjoittajina itsensä Porthanin lisäksi muun muassa [[Matthias Calonius|Calonius]], [[J. J. Tengström]] ja [[F. M. Franzén]].

Vuonna [[1772]] Porthan nimitettiin Turun yliopistonakatemian kirjastonhoitajaksi. Hän kartutti yliopiston kirjavarastoa etenkin vanhoilla suomalaisilla teoksilla, mikä merkitsi [[Kansalliskirjasto (Suomi)|Suomen kansalliskirjaston]] alkua. Vuonna [[1777]] Porthan nimitettiin kaunopuheisuuden professoriksi,; virkaa hakioli hakenut myös [[Gabriel Tidgren]]. Porthanin luennot olivat tavattoman suosittuja, ja hän herätti oppilaissaan suurta ihailua. Paitsi [[Cicero]]sta ja [[Horatius|Horatiuksesta]], hän luennoi kosolti myös muista aiheista: [[Hugo Grotius|Hugo Grotiuksen]] ja edelleen [[Samuel Pufendorf|Pufendorfin]]in kehittämästä luonnonoikeudellisesta filosofiasta, oppihistoriasta ja jopa arkkitehtuurista. Porthan matkusteli paljon Suomessa, ja vuonna [[1779]] hän teki matkan Saksaan, tavatenja tapasi sikäläisiä oppineita.

Porthan oli hyvin kiinnostunut Suomen kansallisesta menneisyydestä. Hän oli omaksunut metodisesti uuden tavan käyttää lähteitä[[lähdekritiikki|lähdekriittisen]] kriittisestimenetelmän. Siksi hän tyrmäsikin monet aiemmat teoriat epätieteellisinä, esimerkiksi näkemykset [[suomen kieli|suomen]] ja [[heprea]]n sukulaisuudesta, joita muun muassa [[Daniel Juslenius]] oli esittänyt. Porthan tutki suomalaista kansanrunoutta ja historiallisia kysymyksiä, kuten Paavali Juusteinin piispainkronikkaa ja [[pirkkalaiset|pirkkalaisia]]. Porthania ononkin sanottukinsanottu "Suomen historian isäksi". Tämän uuden, empiirisellä pohjalla alkaneen kansallisen tutkimustyön seurauksena alkoivat väitöskirjat nyt, romantiikan ajan kynnyksellä, käsitellä oman maan historiaa, kansanperinnettä, kansanrunoutta ja suomen kieltä. Suomen kielen arvostuksestaan huolimatta Porthan ei nähnyt ongelmaa siinä, että Suomessa käytettiin kahta muutakin kieltä (ruotsiruotsia ja latinalatinaa), eikä vastustanut esimerkiksi sosiaaliseen nousuun liittynyttä kielenvaihtoa ruotsiin, vaan ainoastaan ruotsin kielen levittämistä pakolla.<ref>http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?arvostelu=300</ref>

Porthanin merkityksen vuoksi aikakautta on sanottu ''Porthanin”Porthanin ajaksi''ajaksi”. Hänen perintönsä vaikutusvaikutti suuresti 1800-luvun alun kansallisen kulttuurin nousussanousuun (esimerkiksi [[Turun romantiikka]]an) on suuri.

Vuosina [[1766]] - –[[1778]] Porthanilta oli ilmestynyt viidessä osassaviisiosainen väitöskirja ''De Poesi Fennica'' (''Tutkimus suomalaisestaSuomalaisesta runoudesta''), joka perustui hänen lukuisilla keräys- ja tutkimusmatkoillaan muistiin merkitsemiinsä kansanrunoesityksiin sekä hänen tietoihinsa muun muassa antiikin runoudesta. Porthanin tutkimus oli uraauurtava myös uudenaikaisen metodinsa vuoksi. Runonäytteitä esittämällä hän selvitteli ja eritteli kansanrunoutemme muotoja ja lainalaisuuksia. Teoksessa onnistuttiin ensimmäisen kerran selittämään muun muassa [[Kalevalamitta|kalevalainen runomitta]].

Vuonna 1779 tekemällään ulkomaanmatkalla Porthan tutustui Saksan tieteelliseen elämään ja uusiin eurooppalaisiin hengenvirtauksiin. Kohdistaessaan huomionsa tämän jälkeen uudelleen oman maansa ja kansansa sivistyshistoriaan Porthan teki useammallakin eri alalla perustavanlaatuista tieteellistä esityötä. Hän selvitti muinaissuomalaisten alkuperää, tutki suomalaisten muinaisia uskomuksia (''De superstitione veterum Fennorum theoretica et practica'', 1782), suomalaisten loitsutaitoa (''De fama magiae Fennis attributa'', 1789), suomalais-ugrilaisia kieliä, sananlaskuja, murteita ym.

[[Tiedosto:Henrik Gabriel Porthanin hautamuistomerkki.JPG|thumb|250px|Porthanin hautamuistomerkki on [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkon]] kaakkoispuolella. Muistomerkin on lahjoittanut [[Turun akatemia]] vuonna 1804.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Rinne, Ilmari | Otsikko = Turku – patsaitten kaupunki | Julkaisu = Suomen Turku -lehti| Ajankohta = 1976 | Numero = 3 | Sivut = 23 | Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = Turkuseura ry | www = http://suomenturku.turku.fi/HTML/1976_3/index.html#/22-23/ | Viitattu = 6.12.2015 }}</ref>]]

Laskenta ja tallennus tulivat myös [[historiankirjoitus|historiankirjoitukseen]]. [[Ruotsin historia]]a kirjoittanut Anders Botin korosti lähteiden määrää laadun takeena ja vannotti käyttämään vähintään kahta yhtäpitävää lähdettä. Hänen kollegansa Jonas Hallenberg taas vyörytti esiin mahdollisimman monia arkistolähteitä tallentamisfunktiossa. Porthanin piispainkronikan selityksissä yhdistyvät molemmat suuntaukset, joista hän on saanut myös maineensa lähdekriittisenä ja nykyajan historiankirjoituksen vaateet täyttävänä tutkijana. Porthan ei kuitenkaan ollut vapaa edeltäjiensä perinnöstä, vaan käytännössä hän johti tutkimustuloksensa todennäköisyyspäätelmin. Asiat joko tuntuivat todennäköisiltä tai ainakaan ne eivät olleet epätodennäköisiä. Näin kriittisyyttä jäi edustamaan lähinnä aiemmin sanotun dokumentointi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kannisto, Päivi| Nimeke =Suolatut säkeet : Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen| Vuosi = 20071997 | KappaleSelite = | Sivu =Diss | Selite Julkaisija=Suomalaisen PainettuKirjallisuuden väitöskirja:Seura Rantanen Päivi: Suolatut säkeet. SKS,| Julkaisupaikka=Helsinki 1997. ISBN| Isbn=951-717-947-2| Julkaisija = Ellibs, Turku | Tunniste www=978-952-99867-3-6 (PDF)}} [http://kirjatohtori.blogspot.comfi/2007/06/suolatut-sakeet.html Kirja www:ssä]}}</ref>