|
[[Kuva:Map of Ur III.svg|thumb|250 px|[[Ur]]in kolmannen dynastian alue vaalean vihreä. Elamin alue oranssi.]]
:{{Pääartikkeli|[[Ibbi-sin]]}}
[[Ur]]in kolmas dynastia romahti [[Ibbi-Sin]]-nimisen kuninkaan aikana ehkä 2004 eaa., viimeistään 1940 eaa.<ref>Otavan suuri maailmanhistoria, osa 2, Jokilaaksojen valtakunnat sivu 207-, Urin häviö</ref> amorilaisten ja elamilaisten hyökkäyksiin. ▼
==== Amorilaiset ====
▲[[Ur]]in kolmas dynastia romahti [[Ibbi- Sinsin]]-nimisen kuninkaan aikana ehkä 2004 eaa., viimeistään 1940 eaa.<ref>Otavan suuri maailmanhistoria, osa 2, Jokilaaksojen valtakunnat sivu 207-, Urin häviö</ref> amorilaisten ja elamilaisten hyökkäyksiin.
Sumeriin tunkeutui amorilaisia, seemiläisiä sotaisia paimentolaisheimoja. Maa alkoi suolaantua, viljantuotanto väheni
[[Elam]]] itsenäistyi ja [[amorilaiset|amorilaisia]] alkoi tunkeutua maahan Ibbi-Sinin hallitusajan alkuvuosina.
ja nälkä yleistyi. Joko nälän aiheuttaman viljapulan tai amorilaisten tekemän valtauksen takia monet Sumerin kaupungit alkoivat kapinoida kieltäytyen maksamasta Urille veroa.
Joko amorilaiset tai petturuus aiheuttivat muutaman kaupungin, myös [[Lagaš|Lagašin]] itsenäistymisen. Lagaš oli Urin vilja-aitta. Kun viljatoimitukset katkesivat, Urissa oli nälänhätä. Ibbi-sin lähetti luottomiehensä Išbi-erran ostamaan viljaa. Mutta tämä valtasi Isinin, Nippurin ja muutamia muita kaupunkeja julistautuen kuninkaaksi. Išbi-erra alkoi kiristää Uria. Ibbi-Sin kävi viimeisnä hallitusvuosinaan sotia Iranissa vuoristokansoja vastaan. Ibbi-sinin 17. hallitusvuonna amorilaiset hyökyivät maahan. Sumeri oli pirstaleina ja Ibbi-sinillä vallassaan vain Urin kaupunki. Elam halusi kostaa aiemman sumerilaisvallan ja sotaretket. Elamilaisten armeija Urin kuningas [[Kindattu]]n johdolla. He ryöstivät ja polttivat Urin järjestäen siellä verilöylyjä. Urista tuli rauniokasa. Isinin kuningas Išbi-erra kykeni ajanmaan itselleen vihamieliset amorilaiset ja elamilaiset pois. Sumerin aika oli ohi, mutta uudet hallitsijat vaalivat Sumerin perintöä vielä pitkään. Alkoi [[Isin-Larsa-kausi]].
Elam itsenäistyi ja alkoi hyökätä Sumerin kimppuun. Ibbi-Sin linnoitutti Urin ja Nippurin kaupunkeja. Maahan toistuvasti hyökkäilleet amorilaiset etenivät maassa ja valtasivat kaupungin yksi toisensa perään. Kuninkaan valta horjui muutenkin, kun sotapäälliköt halusivat valtaa itselleen.
==== Išbi-erran petos ====
Lagašin kaupunki tuotti Uriin suuria määriä viljaa. Lagaš joko kapinoi tai amorilaiset valtasivat sen.
Koska Urin vilja-aitta oli vihollisen käsissä, Urissa oli nälänhätä Ibbi-Sinin 7-8. hallituosvuonna. Kuningas Ibbi-Sinin luottomies, [[Mari (Mesopotamia)|Mari]]sta kotoisin oleva [[Išbi-erra]] lähti monien Urin sotilaiden kanssa ostamaan viljaa joskus Ibbi-Sinin 6-8 hallitusvuonna Isinistä ja Kazallusta. Išbi-erra valitti kirjjeessään, ettei voinut toimittaa viljaa amorilaisten hyökkäysten takia. Išbi-erra vaati myös Isinin ja Nippurin kuvernöörin virkaa. Mutta Išbi-erra oli vallannut monia lähistön kaupunkeja ja kiristi Uria. Ibbi-Sin oli voimaton, koska suurin oa Urin armeijasta ja ruoasta oli Išbi-erralla.<ref name="bauer_2007_141">The History of the Ancient World: From the Earliest Accounts to the Fall of Rome, Susan Wise Bauer
W. W. Norton & Company, 17.3.2007, s 141</ref>.
Išbi-erra kaappasi Ibbi-Sinin 11. hallitusvuonna [[Nippur]]in kaupungin julistautuen siellä kuninkaaksi ja alkoi sieltä käsin hiillostaa Uria. Urin kuniingas toivoi turhaan, että amorilaiset voittaisvat Išbi-erran.
==== Taistelujen vuodet ====
Hän teki monia sotaretkiä Elamiin 14. hallitusvuoteensa asti. Mutta Urissa oli nälänhätä ja kulkutauteja, ja maaseuduilla oli tuhoisia tulvia.
Amorilaiset etenivät laajalle Ibbi-Sinin 17. hallitusvuonna.
Talonpojat pakenivat linnoitettuihin kaupunkeihin amorilaisia pakoon. Urin hallinto romahti, ja ihmiset asettuivat amorilaisten herrojen puolelle.
Ibbi-Sin pystyi voittamaan vielä maata uhkaavat [[elam]]ilaiset ja [[amorilaiset]].
Ibbi-Sinin viimeistä edellisenä hallitusvuonna kuu pimeni. Ur oli kuunjumala Nannan kaupunki.
==== Elamilaiset ryöstävät Urin ====
Elamilaiset hyökkäsivät maahan 2004. Kindattun johtamat elamilaiset ja shimashkilaiset,
vuoristokansa Iranista kostivat aiemman sumerilaisvallan. He hyökkäsivät Uriin rikkoen sen muurit. Hyökkääjät polttivat palatsin ja tuhosivat temppelit tappaen näiden papiston. Elamilaiset ja shimashkilaiset surmasivat ihmisiä joukoittain ja polttivat pelloilla olleen viljan. Ruumiita lojui läjittäin porttien lähellä ja päitä kaduilla. Ibbi-Sin vietiin kahleissa vankina elamilaiseen [[Anshan]]in maahan pitkin samaa tietä, jota hänen sisarensa oli aiemmin kulkenut Elamin kuninkaan puolisoksi.
Sumerilainen maailmanjärjestys hajosi, ja valituslaulut kertoivat kuunjumala [[Sin (jumala)|Nanna]]n pettäneen Urin.
==== Isinin dynastia ====
[[Nippur]]in Išbi-erran oli taisteltava elamilaisia vastaan. [[Amorilaiset]] olivat kaapanneet vallan [[Larsa]]ssa, ja [[Assur]] ja [[Eshnunna]] itsenäistyivät. Išbi-erra voitti amorilaiset 8. hallitusvuonnaan ja ajoi elamilaiset 16. vuonnaan pois Urista. Ishbi-erra omaksui sumerilaisten tapoja ja julisti itsensä maansa jumalaksi.
Alkoi [[Isin-Larsa-kausi]], jonka aikana amorilaiset kuninkaat pyrkivät tietoisesti jäljittelemään sumerilaista elämäntapaa. Eräs amorilainen heimo oli nimeltään ''Maru-jamina'' eli ''Binu-jamina'', benjaminilaiset ("etelän pojat"), joita on joskus pidetty israelilaisten esi-isinä. Amorilaiset kuninkaat olivat heikompia kuin sumerilaiset, eivätkä pystyneet nostamaan merkittävää valtakuntaa Mesopotamiaan ennen [[Hammurabi]]n aikaa.
==Urin kolmannen dynastian hallitsijat==
| 