|
'''Nuolenpääkirjoitus''' eli '''kiilakirjoitus''' oli [[sumer]]ien kehittämä [[kirjoitusjärjestelmä]], jota käytettiin muinaisessa [[Mesopotamia]]ssa. Kirjoitus muodostui erilaisina yhdistelminä esiintyneistä kiilan tai nuolenpään näköisistä merkeistä. Nuolenpääkirjoitus kehittyi alun perin [[kuvakirjoitus|kuvakirjoituksesta]] [[tavukirjoitus|tavukirjoitukseksi]] niin, että merkit säilyttivät alkuperäiset käsitearvonsa. Kirjoitus luotiin alun perin [[sumerin kieli|sumerin kieltä]] varten, mutta sittemmin [[babylonialaiset]] ja [[assyrialaiset]] sovelsivat sitä omaan kieleensä [[akkadin kieli|akkadi]]in. Myöhemmin myös indoeurooppalaista kieltä puhuneet [[heettiläiset]] ottivat nuolenpääkirjoituksen käyttöönsä. Merkit painettiin [[savi|saveen]] erityisellä kolmisärmäisellä piirtopuikolla.
== Nuolenpoääkirjoituksen synty ==
== Laskurahoista nuolenpääkirjoitukseksi ==
:{{Pääartikkeli:[[Nuolenpääkirjoituksen synty]]}}
[[Kuva:Clay accounting tokens Susa Louvre n2.jpg|thumb|left|160px|[[Susa|Susasta]] löydettyjä mutkikkaita laskurahoja, jollaisiata käytettiin kaupan tai verotuksen tavaraluetteloissa.]]
[[ TiedostoKuva:Tableta con trillo.png|thumb| right250px| KišinKishistä varhaisialöydettyä kuvakirjoitusta , sisältäviäjoka savitaulujaedelsi noin vuodelta 3200 eaanuolenpääkirjoitusta.]] ▼[[Kuva:Accountancy clay envelope Louvre Sb1932.jpg|thumb|left|160px|Ontto savipallo, johon laskurahoja suljettiin.]]
Noin 8000 eaa maanviljelyn synnyttyä alettiin käyttää [[Nuolenpääkirjoituksen synty|savisia laskurahoja]].
[[Kuva:Clay accounting ball with calculi, counters, and evolution of cuneiform - Oriental Institute Museum, University of Chicago - DSC07070.JPG|thumb|right|350px|Ylhäällä oikealla laskurahoja. Keskellä rikottu ontto savipallo, johon suljettu laskurahoja. Vasemmalla savipallo. Alhaalla vasemmalla savipala, johon on painettu laskurahojen kuvia. Toisena vasemmalta taulu, jossa on numeroita ja kuvamerkkejä. Siitä eteenpäin kuvakirjoitusta, varhaista nuolenpääkirjoitusta laskutaulussa, ja kaksi nuolenpääkirjoitustaulua. ]]
Niillä laskettiin esimerkiksi tuotettua viljaa. Laskurahat pysyivät noin 4000 vuotta muuttumattomina. Noin 4500-3750 eaa alettiin käyttää mutkikkaita laskurahoja, joihin oli piirrelty erilaisia kuvioita. Noin 3700-3500 eaa laskurahoja suljettiin pallomaisiin savikuoriin.
Pallomainen savikuori litistyi tauluksi. Noin 3500-3400 eaa alettiin laskurahojen kuvia painaa pallomaisin kuoriin, pian myös piirtää. Pallomainen kuori litistyi savitauluksi. Sitten oivelleettiin, että laskurahojen määrät voi merkitä numeroilla laskurahojen kuvien viereen. Niinpä noin 3400-3200 eaa mennessä syntyivät kuvamerkit ja numerot ns puolipiktografinen kirjoitus. Äännekirjoitus kehittyi varhaisesta kuvakirjoituksesta Uruk IV-kaudella Urukissa
3200-3100 eaa. Noin 3000 eaa Jamdet Nasr-kaudella kuvakirjoitus kursivoitui ja yksinkertaistui, ja kääntyi 90 astetta oikealle. vasta varhaisdynastisella kaudella noin 2700-2600 eaa alettiin kirjoittaa varsinaista nuolenpoääkirjoitusta, joka oli tavukirjoitusta.
Kuvakirjoitusta edelsivät Kaksoisvirtainmaassa saviset laskurahat joita käytettiin eniten noin 9000–3000 eaa. <ref>http://www.sumerian.org/tokens.htm</ref><ref>http://www.utexas.edu/cola/centers/lrc/numerals/dsb/dsb1.html</ref> Iranissa 5000 eaa. keksityillä leimasineteillä saattaa olla myös osuutensa kirjoituksen synnyssä.<ref>http://szabo.best.vwh.net/seals.html</ref>
Laskurahoja oli eri muotoisia. Laskurahoilla laskettiin esimerkiksi tuotettua viljaa. Niitä oli 16 eri tyyppiä, muun muassa pallo, kartio, kiekko, sylinteri. Niitä saatettiin sinetöidä savipallon sisään karavaanin matkaan, sen varmistamiseksi, että karavaanin ajaja ei varastanut lastista tavaraa.
Laskurahat ilmestyivät maanviljelyn alun aikoihin. Vanhimmat 10000 [[radiohiiliajoitus|radiohiilivuoden]] ikäiset laskurahat on löydetty Syyriassa sijaitsevan Tell Mureybatin kerrostumasta III ja L
Länsi-Iranin Gand Darehin kerrostumasta III. Nämä kaksi paikkaa sijaitsevat kaukana toisistaan.<ref>http://www.sumerian.org/tokens.htm</ref>
Vanhimmat laskurahat olivat hyvin yksinkertaisia, esim lampaan pään kuva, jossa ei ollut piirrelmiä<ref name="Schmandt-Besserat_1992_192">{{Kirjaviite | Tekijä = Denise Schmandt-Besserat | Nimeke = From Counting to Cuneiform: Forew. by William W. Hallo| Vuosi =1992 | Luku =Conclusions | Sivu =198 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Uniniversity of Texas Press | Tunniste =ISBN 978-0-292-70783-2 | www = | www-teksti =https://books.google.fi/books?id=_G74dDQO8gUC&pg=PA198&lpg=PA198&dq=uruk+VI+BC&source=bl&ots=hHx3DCaWI-&sig=tn7-ZDuVLLj4Xu2P_528Ge1pcXI&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwjy0trW26LMAhWMXCwKHf3WDeMQ6AEINjAC#v=onepage&q=uruk%20VI%20BC&f=false | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.4.2016 | Kieli =englanti }}</ref>. Näitä oli vain muutamaan tyyppiä.
Pitkään käytettiin vain muutamaa laskurahatyyppiä, ensimmäiset 4000 vuotta ne olivat hyvin yksinkertaisia.
Noin 4400 eaa. Uruk XVII ajalla alettiin käyttää mutkikkaita laskurahoja. ne olivat aiemmin paremmin tehtyjä ja joissa muotoiltuihin savisiin figuureihin oli piirrelty<ref name="Schmandt-Besserat_1992_192"/>. 3750 eaa Uruk X-ajalla laskurahat olivat saman muotoisten sarjoja, ja niissä oli monia piirrelmiä tai painumia. 3700 eaa laskurahoja alettiin pistää savikuoriin Iranin vuoristossa, Syyriassa ja Mesopotamiassa. Näihin aikoihin syntyivät ensimmäiset kaupungit<ref>http://www.schoyencollection.com/math.htm#4631</ref><ref>http://szabo.best.vwh.net/seals.html</ref><ref>http://www.slideshare.net/macloo/clay-tokens-and-the-origin-of-writing/</ref>.
Laskurahoja on löydetty eniten ei-asuinrakennuksista, kuten [[Uruk-kausi|Uruk-kaudella]] temppeleistä.
Uruk VI-kaudella 3500 eaa laskurahojen käyttö oli huipussaan. Laskurahat ovat monesti esimerkiksi onton savipallon sisällä.
Savipalloihin painettiin merkintöjä laskurahoilla Uruk VI-V-kaudella noin 3500-3400 eaa. Savipallot olivat laskurahakuoria. Tällöin oltiin enää yhden askelen päässä kuvakirjoituksesta. Pian ulkopuolella olevat painummat muuttuivat ainoiksi merkeiksi.Tämä tapahtui samalla Uruk VI-V aikakaudella noin 3500-3400 eaa. Näin syntyivät ensimmäiset kuvamerkit<ref name="Schmandt-Besserat_1992_192"/>. Myös numerot tunnettiin Uruk V -kaudella noin 3400 eaa. jälkeen tai 3500–3200 eaa. lähtien <ref>http://www.schoyencollection.com/firstalpha.htm#2963</ref>
Noin 3100–3000 eaa. laskurahojen merkitys alkoi vähetä.<ref>http://www.slideshare.net/macloo/clay-tokens-and-the-origin-of-writing/</ref> ja ne hävisivät noin 2600 eaa<ref name="Schmandt-Besserat_1992_192"/>.
Kuvakirjoitus ilmestyi noin 3300–3100 eaa.<ref>http://szabo.best.vwh.net/seals.html</ref><ref>http://www.schoyencollection.com/firstalpha.htm#2963</ref>
Niinpä savitaulu lienee ollut alkujaan laskurahoja sisältävä savipallo, johon painettiin laskurahojen kuvia. Kun kuvia alettiin piirtää, kirjoitus oli keksitty.
== Kuvakirjoituksesta nuolenpääkirjoitukseksi ==
▲[[Tiedosto:Tableta con trillo.png|thumb|right|Kišin varhaisia kuvakirjoitusta sisältäviä savitauluja noin vuodelta 3200 eaa.]]
Nuolenpääkirjoitusta kirjoitetaan kolmisärmäisellä piirtopuikolla saveen painamalla. Alussa savitauluihin piirrettiin saviruukkujen, eläinten, ihmisten, tähkien, laivojen jne. kuvia.
Ajan kuluessa kirjurit helpottivat työtään kirjoittamalla kuvamerkkejä vain tietystä suunnasta tapahtuvin painalluksin. Näin kirjoitus yksinkertaistui. Alussa alkuperäinen muoto saattoi olla vielä tunnistettavissa.
Lopulta monien kuvamerkkien alkuperäinen muoto häipyi tunnistamattomiin.
Nuolenpääkirjoitus kehittyi sumerilaisesta kuvakirjoituksesta noin 3000 eaa. alkaen.
Laskutaulut olivat yleisiä 3500–3200 eaa. alkaen.<ref>http://www.schoyencollection.com/math.htm#4631</ref><ref>http://www.schoyencollection.com/firstalpha.htm#2963</ref>
Numeroita oli alettu kirjoittaa noin 3500–3400 eaa. Uruk V -kaudella, kuvia ilmestyi numeroiden rinanlle noin 3300 eaa.
Noin ajalta 3300–3200 eaa. on löydetty yksi kuutiomainen taulu, jossa kuvakirjoituksen edeltäjää niin sanottua protopiktografista kirjoitusta<ref>http://www.schoyencollection.com/firstalpha.htm#2963</ref>,
Kuvakirjoitusta ilmestyi [[Kiš]]iin ja [[Tell Brak]]iin noin 3200 eaa. [[Tell Brak]]in taulussa saattoi olla yksi kuva ja lukua ilmaiseva painanne.<ref>http://www.proel.org/alfabetos/protosum.html</ref>
Varhasin äännekirjoitus (ideogrammit) ilmestyi [[Uruk]]iin Uruk IV -kaudella välillä 3200–3100 eaa.<ref>http://www.schoyencollection.com/firstalpha.htm#2963</ref>, ehkä äännekirjoitus jo 3240 eaa.
Eräässä Kišin taulussa näkyy, miten jälki on tehty tikulla piirtämällä tai se on piirretyn näköistä, paitsi numeroissa.<ref>http://www.proel.org/alfabetos/protosum.html</ref>
Ainakin jotkut Urukin varhaisimmat taulut oli tehty painamalla saveen tikun särmällä, ei piirtämällä, mikä enteili nuolenpääkirjoitusta.
Noin 3000 eaa. [[Džemdet Nasr -kausi|Džemdet Nasr -kaudella]] (Uruk III) kuvamerkit kääntyivät 90 astetta vastapäivään ja muuttuivat hiukan yksinkertaisemmiksi,<ref>http://web.archive.org/20070613144321/cdli.ucla.edu/wiki/index.php/Image:Development.jpg</ref>. Tavukirjoiitius ilmestyi ehkä jo 30000 eaa, viimeistään
noin 2900–2800 eaa. Tällöin ilmaantui äänne-elementtejä, kun kuvamerkit alkoivat menettää alkuperäistä merkitystään ja ilmaista äännettä.
Tavukirjoitukseksi nuolenpääkirjoitus kehittyi noin 2600 eaa. 2700–2500 alettiin kirjoittaa varsinaista nuolenpääkirjoitusta.
* [https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/verkkonayttelyt/kirjaimistot/index.html ”Nuolenpäistä aakkosiin” , Kansalliskirjaston verkkonäyttely]
[[Luokka: Mesopotamia]]
[[Luokka:Tavukirjoitusjärjestelmät]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
| 