Ero sivun ”Vetolujuus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Usp (keskustelu | muokkaukset) l |
||
Rivi 1:
'''Vetolujuudella''' on kappaleen [[Lujuus|lujuusominaisuus]], jolla tarkoitetaan kappaleen kykyä vastustaa vastakkaisiin suuntiin vetävää [[voima]]a. Kappaleen vetoluujuudella on erilaisia raja-arvoja. Voiman ylittäessä kappaleen murtoluujuuden kappale murtuu ja hajoaa kappaleiksi. [[Myötölujuus|Myötölujuuden]] ylittyessä kappale myötää muttei vielä murru. Alle myötölujuuden rasituksessa kappaleessa tapahtuu vain [[Elastinen muodonmuutos|elastisia muutoksia]]. Myötörajan ylityttyä tapahtuu [[Plastinen muodonmuutos|plastisia muutoksia]].
Arkikielessä vetolujuutta saatetaan käyttää murtolujuuden synonyyminä. Suurin sallittu vetolujuus on yleensä puolet todellisesta vetolujuuden kestävyydestä, mutta esimerkiksi köydet vanhetessaan haurastuvat eivätkä kestä enää kaksinkertaista voimaa.▼
Sitä mitataan erityisesti tätä varten suunnitelluilla laitteilla, ja eri materiaaleille, kuten esimerkiksi [[köysi]]lle ja [[vaijeri|vaijereille]] on omanlaisensa mittalaitteet, joissa köysiä vedetään päistä vastakkaisiin suuntiin, kunnes köysi katkeaa. Näin saadaan selville köyden vetolujuus.<ref>JimD - Köydet ja kettingit</ref>▼
▲Suurin sallittu vetolujuus on yleensä puolet todellisesta vetolujuuden kestävyydestä, mutta esimerkiksi köydet vanhetessaan haurastuvat eivätkä kestä enää kaksinkertaista voimaa.
Vetolujuus on kullekin [[materiaali]]lle ominainen suure ja sen suuruuteen vaikuttaa esimerkiksi aineen [[kiderakenne]]. Vetosuunta vaikuttaa tietyillä aineilla vetolujuuteen.
== Mittaaminen ==
[[Tiedosto:Stress v strain Aluminum 2.png|pienoiskuva|Vetolujuus-kuvio: 1 murtolujuus, 2 myötölujuus, 3. lineaarisen muutoksen loppu, 4. murtuminen.]]
▲
== Katso myös ==
| |||