Ero sivun ”Kartoitus” versioiden välillä

[[KuvaTiedosto:Carta Marina-lightened.jpg|thumb|right|250px|[[Olaus Magnus|Olaus Magnuksen]] vuonna 1539 laatima, Pohjoismaita esittävä [[Carta Marina]].]]

'''Kartoitus''' tai '''kartografia''' ([[Kreikan kieli|kreik.kreikan]] sanoista ''chartis'', 'kartta',’kartta’ ja ''graphein'', 'kirjoittaa'’kirjoittaa’) tarkoittaa [[kartta|kartan]] avulla esittämistä, yleisimmin [[maa]]n pinnan tai sen tietyn osa-alueen kuvaamista kartalle. Kartoituksella voidaan tarkoittaa myös minkä tahansa asian järjestelmällistä ja kattavaa dokumentointia.

Kartografia tarkoittaa myös karttojen tuottamista tutkivaa tieteenalaa, karttaoppia. <ref>[http://suomisanakirja.fi/kartografia Suomisanakirja: kartografia]</ref> Kartografia lasketaan yleisesti [[maantiede|maantieteen]] [[Maantieteen osa-alueet|osa-alueeksi]].

[[Maapallo]] voidaan kuvata täysin oikein suhtein vain pallonmuotoisella kartalla, joten tasolla olevat kartat ovat aina vääristyneitä. Pyöreä maapallo on mahdollista [[karttaprojektio|projisoida]] kartalle eri tavoin. Tällöin puhutaan muun muassa taso-, lieriö- ja kartioprojektioista. Tasossa oleva kartta on aina vääristynyt joko [[Pinta-ala|pinta-alojen]], [[Kulma|kulmien]] tai [[EtäisyysVälimatka|etäisyyksien]] suhteen. Projektiotavan mukaan kartta voikin olla joko oikeapituinen, oikeakulmainen tai oikea-alainen. Tarkoissa kartoissa virhe on käytännössä huomaamaton, mutta esimerkiksi [[Maailmankartta|maailmankartoissa]] kaukana [[päiväntasaaja]]sta sijaitsevat alueet ovat usein vääristyneitä.

Suomen kartoissa on yleisesti käytetty [[Gauss-KrügerGauss–Krüger-projektio]]ta Hayford- eli kansainvälisellä [[vertausellipsoidi]]lla, järjestelmän nimi on KKJ eli [[kartastokoordinaattijärjestelmä]].

Lähiaikoina{{milloin}} siirrytään GPS-pohjaiseen, geosentriseen [[EUREF-FIN]] -järjestelmään GRS80-vertausellipsoidilla. GaussGauss–Krüger-Krüger projektion lisäksi otetaan pienimittakaavaisille kartoille käyttöön myös [[UTM-projektio|UTM]]- eli [[Universal Transverse Mercator]] -projektio.

Varhaisimpia maantieteellisiä karttoja laativat muinaiset egyptiläiset, babylonialaiset ja foinikialaiset. Vanhin tunnettu kartta on babylonialainen savitaulukartta noin vuodelta [[2500-luku eaa.|2500 eaa.]]

Pohjan tieteelliselle kartografialle loi kreikkalainen [[Eratosthenes]] (n. [[276 eaa.|276–194 eaa.]]) ottamalla käyttöön pituus- ja leveyspiirit sekä arvioimalla maapallon ympärysmitan.

1900-luvulla lehtijakoisia karttoja Suomessa olivat 1910-501910–1950-luvuilla tehdyt Suomen talodellinen kartta 1:100 000, pitäjänkartta 1:20 000 sekä topografiset kartat 1:20 000 ja 1:100 000. 1940-luvulta alkaen pitäjänkartat ja topografikartat korvattiin Peruskartalla 1:20 000.