Ero sivun ”Myönnytyspolitiikka” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p August-54 siirsi sivun Myöntyväisyyspolitiikka ohjauksen Myönnytyspolitiikka päälle
p muot.
Rivi 1:
{{TämäOhjaa artikkelitänne|Myöntyväisyyspolitiikka||käsittelee natsi-Saksaan 1930-luvulla kohdistettua myönnytyspolitiikkaa. Suomen sortovuosien myöntyväisyyssuuntausta käsitellään muun muassa artikkeleissa [[Ensimmäinen sortokausi]], [[Toinen sortokausi]] ja [[Suomalainen puolue]].}}
[[Tiedosto:MunichAgreement.jpg|thumb|Pääministeri Neville Chamberlain saapuu neuvotteluistaan Hitlerin ja Mussolinin kanssa vuonna 1938.]]
'''Myönnytyspolitiikka''' (tunnetaan myös nimellä '''liennytyspolitiikka''') on ”politiikkaa, joka tähtää kansainvälisten kiistojen ratkaisemiseen tunnustamalla olemassa olevat valitusten aiheet ja vastaamalla niihin järkiperäisten neuvottelujen ja kompromissien keinoin, välttäen näin tarpeen käydä sotaa, joka tulisi olemaan kallis, verinen ja mahdollisesti vaarallinen.” Termiä käytetään usein kuvaamaan [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] pääministerin [[Neville Chamberlain]]in [[natsi-Saksa]]a kohtaan harjoittamaa myönnytyspolitiikkaa vuosina 1937–1939. Liennytyspolitiikasta on käyty akateemista ja poliittista keskustelua vuosikymmenten ajan. Historioitsijoiden arvio Chamberlainin politiikasta on vaihdellut. Arvostelijat ovat tuominneet Chamberlainin, kun puolustajien mukaan hänen liennytyspolitiikkansa oli pakon sanelemaa.