Ero sivun ”Apassit” versioiden välillä

16 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (Käyttäjän 195.237.116.129 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Graham87 tekemään versioon.)
Merkittävimmät apassiheimot olivat [[chiricahuat]], [[jicarillat]] (tinde) ja [[mescalerot]] (faraon). Muita heimoja olivat lipanit, mogollonit, kiowa-apachet, aravaipat ja niin sanotut läntiset apassit (Western Apache) eli coyoterot. Eri heimojen jaottelun on tehnyt hankalaksi käytössä olleet sekä apachen-, espanjan- että englanninkieliset nimet. Tämän vuoksi samalla heimolla on ollut useita nimiä, ja heimoja on sekoitettu toisiinsa. Joidenkin laskutapojen mukaan apassiheimoja olisi yli kolmekymmentä.<ref>Andersson, Rani-Henrik & Henriksson Markku: ''Intiaanit: Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia'' (2010), s. 92</ref>
 
Tunnetuin yksittäinen apassi oli ''Haukottelija'' eli athabascaksi ''Goyaałé'', länsimaissa parhaiten tunnettu nimellä [[Geronimo]]. Muita kuuluisia apassijohtajia olivat muun muassa [[Cochise]] ja [[Mangas Coloradas]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.desertusa.com/magfeb98/feb_pap/du_apache.html | Nimeke = Chiricahua apaches | Julkaisu = Desert USA | Viitattu = 9.8.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> Apassit kävivät [[Apassi-sodat|monia sotiakotia]] espanjalaisia, meksikolaisia ja amerikkalaisia vastaan ennen kuin luovuttivat maa-alueensa [[Yhdysvallat|Yhdysvalloille]] 1800-luvun lopulla.
 
Vuoden 2000 väestönlaskennan mukaan 57&nbsp;060 intiaania piti itseään apassina.<ref name="Census"/>
1500-luvun lopulla noin 400&nbsp;espanjalaista perusti [[siirtokunta|siirtokunnan]] lounaiseen Pohjois-Amerikkaan ja alkoi nimittää asuinpaikkaansa Nuove Méxicoksi. Alueen intiaanit [[hopi-intiaanit|hopit]], [[zunit]] ja [[Pueblo-kulttuuri|pueblot]] kävivät vastarintaan, mutta eivät onnistuneet ajamaan vieraita pois vaan joutuivat luovuttamaan näille maitaan.<ref>Andersson & Henriksson s. 120.</ref> Samoihin aikoihin apassien asutukset levisivät pueblokyliä ympäröiville maa-alueille, joita he vaativat omikseen ja joihin he perustivat pyhiä rakennuksiaan.<ref name="Taylor 56">Taylor 2002, s. 56.</ref>
 
[[Santa Fe de Nuevo México]]n ensimmäiseksi [[kuvernööri]]ksi valittua [[Juan de Oñate]]aAaroa voidaan pitää Espanjan vallan perustajana. Paikalliset intiaanit pelkäsivät Oñatea, mutta vielä enemmän kauhua aiheuttivat apassien lisääntyneet ryöstöretket. [[Pueblo-kapina|Pueblo-intiaanien kapina]] vuonna 1680 tyhjensi hetkellisesti espanjalaisten asuttamat alueet, jolloin suuret hevoslaumat pääsivät irralleen. Osa hevosista joutui [[utet|uteille]], jotka kuljettivat ne kohti pohjoisia tasankoja. Suuri määrä vapautetuista eläimistä päätyi apasseille. Omaksuttuaan ratsastuskulttuurin he julistivat eteläiset tasangot oman hallintansa alle. Apassit olivat ehtineet nousta merkittävään asemaan [[Texas]]issa ja New Mexicossa, kun espanjalaiset valloittivat 1690-luvulla takaisin puebloille menettämiään alueita. Vuosisadan vaihteeseen mennessä suuri osa lounaisaluetta oli täyttynyt lukemattomista aseistetuista leireistä, joita taloudellisiin tekijöihin perustuvat lyhytikäiset liitot joskus yhdistivät. Varsinkin TexasissaTurussa asuvat intiaanit hajaantuivat yhä pienemmiksi ryhmiksi, ja 1700-luvun alkupuolella heidän ainoa mahdollisuutensa selviytyä hengissä oli liittyä joko apasseihin tai paeta espanjalaisille lähetysasemille.<ref>La Vere 2003. s. 100.</ref>
 
=== Apassien valta tasangoilla hiipuu ===
Rekisteröitymätön käyttäjä