Ero sivun ”Kiinan kieli” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Kirjoitusjärjestelmä: pari viikkoa sitten kirjaston kiinankielisellä osastolla havaittua omituisuutta
→‎Sanasto ja lausunta: selvennetty hieman sinifioinnin logiikkaa
Rivi 37:
Tooneja ei merkitä kiinalaisiin nimiin ja muihin sanoihin, joita sijoitetaan länsimaisen tekstin joukkoon esimerkiksi sanomalehdissä sekä muissa yhteyksissä. Näin ollen kiinankielisten sanojen merkitys ja oikea ääntämistapa jää usein epäselväksi, joskin sen voi välillä arvata kontekstista. Myöskään oikean sävelen tietäminen ei anna vielä lopullista varmuutta sanan merkityksestä, koska varsinainen merkitys paljastuu vasta kirjainmerkeistä, joista osa lausutaan keskenään samalla tavalla. On myös joitain sanoja, joilla on sama kirjainmerkki, mutta eri merkitys ja lausunta. Tämä on osittain seurausta kiinalaisen merkistön yksinkertaistamisesta.
 
Kiinan kielelle tyypillinenon ominaisuus ontyypillistä, että useimmat sanat ovat pienemmistä sanoista muodostettuja yhdyssanoja. Esimerkkejä:
*fànguǎn (饭馆), ravintola (kirjaimellisesti: ruokahalli)
*zìxíngchē (自行车), polkupyörä (kirjaimellisesti: itse-liikkua-kärry)
Rivi 59:
*shèhuìzhǔyì (社会主义), sosialismi (kirjaimellisesti: yhteiskunta-ideologia [shèhuì - yhteiskunta; zhǔyì - ideologia])
 
UlkomaalaistenUlkomaalaisille paikkojennimille nimeton kaksi erilaista kiinalaistamiskäytäntöä, foneettinen ja merkityksellinen. Foneettisessa käytännössä nimi on käännetty kiinaksi siten, että on valittu kiinankielisiä sanojamerkkejä, jotka yhdistämällä saadaan hieman alkukieliseltä nimeltä kuulostava nimi perustuen siihen, miten kyseiset merkit äännetään mandariinikiinassa. Näin muodostettujen sanojen merkkien merkitys on yleensä täysin satunnainen. Esimerkiksi Helsinki on Hè'ěrxīnjī (赫尔辛基) ja merkkien merkitykset ovat hehkuva, sinä, työläs ja perusta. Sana "Suomi" perustuu valtion ulkokielisiin nimiin ja kirjoitetaan Fēnlán (芬兰). Merkit tarkoittavat tuoksuva ja orkidea. OnMerkityksellisessä myöskäytännössä paikannimiä,nimen jotka on käännetty kiinaksi merkityksensämerkitys perusteellasäilytetään. Esimerkiksi "Oxford" on kiinaksi Niújīn (牛津), joka tarkoittaa lehmien kahluupaikkaa, kuten alkukielinen sanakin. Useat valtioiden nimet ovat sekoitus foneettista ja merkityksellistä. Esimerkiksi Saksa on Déguó (德国) ja Englanti on vastaavasti Yīngguó (英国). Näissä ensimmäinen merkki fonetisoi maan omakielisen nimen alkua ääntämyksellisesti, toinen merkki tarkoittaa yksinkertaisesti valtiota.
 
Kiinankielen nykyään käytetyin romanisaatio on kiinassa kehitetty ''pīnyīn'', jonka Kiinan kansantasavalta otti käyttöön 1979. Aiempaa [[Wade-Giles]] -romanisaatiota näkee yhä esimerkiksi henkilöiden nimissä. Mannerkiinalaiset opettelevat koulussa kiinalaisten kirjoitusmerkkien lisäksi myös latinalaiset aakkoset ja kiinan kirjoittamisen pinyinillä. Tähän liittyen pinyin on myös mannerkiinassa suosituin tapa kirjoittaa kirjoitusmerkkejä tietokoneella, eli merkkiä vastaava sana kirjoitetaan länsimaisin kirjaimin ja käyttäjä valitsee ruudulle ilmestyvistä vaihtoehdoista oikean [[Kiinan kirjoitusjärjestelmä|merkin]] annetulle ääntötavalle.
 
== Kirjoitusjärjestelmä ==
Rivi 71 ⟶ 69:
 
Kirjoituksen suunta vaihtelee sen mukaan, mistä teksti on peräisin. Taiwanilaiset kirjat kirjoitetaan ylhäältä alas, lukusuunnan ollessa pystyriveittäin oikealta vasemmalle. Manner-Kiinan kirjat sitä vastoin kirjoitetaan länsimaiseen tapaan vasemmalta oikealle, lukusuunnan ollessa riveittäin vasemmalta oikealle. Internetin teksteissä molemmat käyttävät länsimaista vasemmalta oikealle kirjoittamista, joka luetaan riveittäin.
 
Kiinankielen nykyään käytetyin romanisaatio on kiinassa kehitetty ''pīnyīn'', jonka Kiinan kansantasavalta otti käyttöön 1979. Aiempaa [[Wade-Giles]] -romanisaatiota näkee yhä esimerkiksi henkilöiden nimissä. Mannerkiinalaiset opettelevat koulussa kiinalaisten kirjoitusmerkkien lisäksi myös latinalaiset aakkoset ja kiinan kirjoittamisen pinyinillä. Tähän liittyen pinyin on myös mannerkiinassa suosituin tapa kirjoittaa kirjoitusmerkkejä tietokoneella, eli merkkiä vastaava sana kirjoitetaan länsimaisin kirjaimin ja käyttäjä valitsee ruudulle ilmestyvistä vaihtoehdoista oikean [[Kiinan kirjoitusjärjestelmä|merkin]] annetulle ääntötavalle.
 
== Katso myös ==