Ero sivun ”Kerrostalot Suomessa” versioiden välillä

10 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
kuvakoot, kuvanvaihto
(→‎Runkotyypit: kuva puotilan tiilimuuratuista taloista)
(kuvakoot, kuvanvaihto)
[[File:Sirkkalankatu yard 4.jpg|thumb|250px|1900-luvun alun uusklassismia edustavat kerrostalot Turussa.]]
Suomessa [[kerrostalo]] on tyypillisesti 3–4-kerroksinen asuinrakennus. Yli kahdeksankerroksiset rakennukset ovat harvinaisia. Suomeen on rakennettu vuodesta 1880 yli 50 000 kerrostaloa, joista reilusti yli puolet on rakennettu vuoden 1970 jälkeen. Laajimmat kerrostaloalueet sijaitsevat Helsingissä, Tampereella, Turussa, Espoossa ja Vantaalla. Helsingissä sijaitsee noin neljännes kaikista kerrostaloista. Vain kymmenesosa maan kerrostalokannasta on valmistunut ennen toista maailmansotaa, ja siitäkin 70 prosenttia sijaitsee Helsingissä. Helsinki on usein ollut rakennusalan edelläkävijä, josta uudistukset ovat levinneet muualle Suomeen.<ref>Neuvonen 2006, s. 6</ref>
 
 
===1920–1940===
[[File:Temppelikatu, Etu-Töölö, Helsinki.jpg|250px|thumb|Etu-Töölön Museokatu.]]
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen asuntopula koetteli myös keskiluokkaa ja rakentaminen oli pulakaudella vähäistä. 1920-luvun puolivälissä alkaneet ”rakentamisen hullut vuodet” jäivät lyhyeksi, kun [[1930-luvun lama|yleismaailmallinen lamakausi]] ulottui Suomeenkin. Heikoimpana vuotena 1933 valmistui vain noin tuhat asuntoa. Vuosikymmenen puolivälistä rakennustoiminta jälleen vilkastui, ja vuonna 1938 rakennettiin noin 7 000 asuntoa. Maailmansotien välisenä aikana rakennustoiminnasta vastasivat pääosin [[grynderi]]en perustamat osakeyhtiöt, ja rakennuskohteet kattoivat joko yhden rakennuksen tai korkeintaan rakennusryhmän.<ref name="N52">Neuvonen 2006, s. 52</ref>
 
 
===1960–1975: Lähiöiden aikakausi===
[[File:Kontulantie-1965Kontula, housing estates in Keinulaudantie.jpg|thumb|250px|Kontulaan 1960-luvulla rakennettuja nauhaikkunaisia lamellikerrostaloja.]]
[[File:Urban housing Helsinki 1960s.webm|thumb|250px|1960-luvulla kuvattu video Helsingin liitosalueen lähiöistä.]]
{{Katso myös|[[Lähiö]]}}
1960- ja 1970-luvuilla kerrostalotuotanto keskittyi lähiöihin, joita alettiin rakentaa [[Maaltamuutto|maaltamuuton]] aiheuttaman asuntopulan ratkaisemiseksi. Vilkkainta lähiörakentaminen oli 1970-luvun alkupuolella, jolloin huippuvuonna 1974 valmistui 46 200 kerrostaloasuntoa. Tavoitteena oli tuottaa mahdollisimman paljon asuntoja, ja Aravakin ohjeisti, että talon osissa oli pyrittävä ”mahdollisimman pitkälle vietyyn teolliseen sarjatuotantoon”: tarpeettomia ulokkeita tai mutkia ei tullut rakentaa. 1960-luvulla kohdekohtainen suunnittelu väistyi, ja äärimmäisillään talokohtaista suunnittelua ei tarvittu lainkaan suuren rakennusliikkeen yhdistellessä valmiita mallilamelleja. Elementtitehtaan insinööristä tuli arkkitehti.<ref name="N142">Neuvonen 2006, s. 142–143</ref>
 
===1975–2000===
[[Tiedosto:Helsinki Pikku-Huopalahti.jpg|thumb|250px|Helsingin 1990-luvulla rakennettu Pikku Huopalahti, taustalla korkea [[Terassitalo (Helsinki)|Terassitalo]].]]
Kerrostalorakentamisen määrä alkoi laskea 1970-luvun lopulla, ja painopiste siirtyi kohti omakoti-, pari- ja rivitaloja. Rakentamisen seuraavana huippuvuonna 1990 kerrostaloasuntoja valmistui vain alle puolet vuoden 1974 huipusta. 1980-luvun lopun korkeasuhdanteen jälkeen tuli pitkä lama. Painopiste siirtyi arava-tuotantoon. 1990-luvulla alkoi uusi muuttoliike kaupunkeihin ja vuosikymmenen lopulla kerrostalotuotannon osuus nousi taas lähes puoleen kaikesta asuntotuotannosta.<ref name="N219">Neuvonen 2006, s. 219</ref>
 
 
===Julkisivut===
[[File:Helsinki, Finland (19144758032).jpg|thumb|250px|Vuonna 1882 Helsinkiin valmistuneen uusrenessanssi-tyylisen [[Grönqvistin talo]]n päätytorni.]]
Rakennuksen kadunpuoleinen [[julkisivu]] on koristeellinen – sileitä pihajulkisivuja ei välttämättä edes esitelty rakennuspiirustuksissa. 1800-luvun lopun rakennuksia on luonnehdittu [[uusrenessanssi]]tyylisiksi, sillä ne muistuttivat mittasuhteiltaan ja koristeellisuudeltaan [[renessanssi]]ajan italialaispalatseja. Julkisivuissa haettiin kolmikerroksisuuden vaikutelmaa kerrosmäärästä riippumatta. Jäsentelyssä toistuivat [[Doorilainen pylväsjärjestelmä|doorilainen]], [[Joonialainen pylväsjärjestelmä|joonialainen]] ja [[Korinttilainen pylväsjärjestelmä|korinttilainen]] pylväsjärjestelmä. Alakerrokset koristeltiin [[Rustikointi|rustikoinnilla]], jolla pyrittiin jäljittelemään suuria kiviharkkoja. Se tehtiin tiilestä ja rappauksesta. Mitä ylemmäs mentiin, sitä kevyempää koristelu oli. Ikkunoita koristeltiin pylväillä, kolmiopäädyillä ja listoilla. Räystäät olivat suuria. Rakennuksen kulmia saatettiin koristaa viisteillä tai kulmatorneilla. Erilaiset yksityiskohtaiset koristeosat tehtiin yleensä [[kipsi]]stä.<ref name="N23">Neuvonen 2006. s. 23</ref>
 
24 814

muokkausta