Ero sivun ”Kesäolympialaiset 1940” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
[katsottu versio][katsottu versio]
(kieliasua, kuvituksen järjestelyä)
Ei muokkausyhteenvetoa
'''XII olympiadin kisat''' oli alun perin tarkoitus pitää [[Tokio]]ssa [[Japani]]ssa, mutta järjestäjät joutuivat peruuttamaan ne [[Kiinan–Japanin sota (1937–1945)|Kiinan-Japanin sodan]] takia, ja [[Kansainvälinen olympiakomitea|Kansainvälinen olympiakomitea (KOK)]] myönsi [[olympiakisat]] [[Helsinki|Helsingille]] [[Suomi|Suomeen]]. Kisoja ei kuitenkaan voitu järjestää [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] takia.
 
Vuoden 1940 kisoja haki alun perin yksitoista kaupunkia: Egyptin [[Aleksandria]], Kreikan [[Ateena]], Espanjan [[Barcelona]], Unkarin [[Budapest]], Argentiinan [[Buenos Aires]], IrlannninIrlannin [[Dublin]], Suomen Helsinki, Sveitsin [[Lausanne]], Ison-Britannian [[Lontoo]], Kanadan [[Montréal]] ja [[Toronto]], Brasilian [[Rio de Janeiro]], Italian [[Rooma]] ja Japanin Tokio. KOK:n oli määrä valita voittaja vuoden 1935 kokouksessa [[Oslo]]ssa. Enakkosuosikkeja olivat Tokio ja [[Rooma]]. Vain pari viikkoa ennen [[Oslo]]n kokousta Italia luopui kisojen hausta Tokion hyväksi ja siirsi hakemuksensa vuoden 1944 kisoihin. KOK:ssa ei tällaista ratkaisua ei katsottu hyvällä. Niinpä vuoden 1940 kesäkisojen isäntäkaupungin valinta siirrettiin heinäkuulle 1936 [[Kesäolympialaiset 1936|Berliinin kesäolympialaisten]] yhteyteen. Ehdokkaiksi tässä vaiheessa jäivät vain Tokio ja Helsinki. Viime hetkillä kisaan ilmoittautui vielä Lontoo, jonka mukanaolo suomalaisittain nähtiin myönteisenä asiana Suomen kannalta. {{selvennä}}
 
Kisakaupungin valinta tapahtui Berliinin [[Hotel Adlon|Adlon-hotellissa]]. Helsinkiä tilaisuudessa edustivat [[Erik von Frenckell]], [[Armas-Eino Martola]] ja [[Hjalmar J. Procopé|Hjalmar Procopé]]. Ennen kisakaupunkiäänestystä Lontoo ilmoitti yllättäen vetäytyvänsä kisasta; jäljellä jäivät siis Helsinki ja Tokio. Äänestys Berliinin kokouksessa tapahtui kaksiosaisena – paikan päällä annetut ja KOK:n jäsenten äänet sekä poissaolevien lähettämät postiäänet. Berliinin olympiakisoihin kokoontuneet äänestivät Helsingin hyväksi 27–20, mutta kaikki postitse toimitetut äänet menivät Tokiolle eli lopullinen tulos oli 36–27 Tokion hyväksi.
 
== Tokion kisat ==
[[KuvaTiedosto:Treffen zur Absage der Olympischen Sommerspiele 1940.png|thumb|left|Tokio luopui vuoden 1940 kesä­kisojen järjestämis­oikeudesta heinä­kuussa 1938. Kisojen järjestely­toimi­kunnan japanilais­edustajia 14. heinä­kuuta 1938 otetussa valo­kuvassa.]]
 
Tokion vuoden 1940 olympiakisojen oli määrä olla osa [[Japani]]n valtion 2 600-vuotisjuhlallisuuksia, sillä myyttisen ensimmäisen keisarin [[JimmuJinmu]]n valtaannousu oli ajoitettu vuoteen 660 eaa. Juhlavuonna Tokiossa oli suunniteltu järjestettäväksi myös Tokiossa [[maailmannäyttely]]. Kesäolympiakisat Tokiossa oli tarkoitus järjestää 21. syyskuuta – 6. lokakuuta 1940.
 
Kisojen siirtämistä muualle ehdotettiin jo vuonna 1938 sodan takia, mutta japanilaisjärjestäjät vakuuttivat pystyvänsä pitämään kisat normaalisti. Keskusteluja kisojen järjstelyistäjärjestelyistä käytiin mm.muun muassa KOK:n Kairon-istunnossa maaliskuussa 1938. Siellä päätettiin, että "Japanin”Japanin oli annettava KOK:n työvaliokunnalle uusi selvitys maan ulkopoliittisesta tilanteesta. Sen perusteella määriteltäisiin jatkotoimenpiteet". Suomen KOK-edustaja [[Ernst Krogius]] ilmoitti silloin Helsingin olevan kiinnostunut järjestämään vuoden 1944 kisat, jos Tokio pystyy järjestämään vuoden 1940 kisat. Työvaliokunta hyväksyi toukokuussa 1938 Tokion raportin, mutta myöhemmin heinäkuussa 1938 järjestäjät ilmoittivat luopuvansa kisoista. Syynä oli kansainvälisen painostuksen lisäksi myös [[Keisarillisen Japanin armeija|Japanin armeijaarmeijan]]n vastustus, sillä se piti kisojen myötä maahan tulevia ulkomaisia vaikutteita haitallisina japanilaisellle kulttuurille.
 
Tokion kisojen järjestelytoimikunta ilmoitti KOK:lle 16. heinäkuuta 1938 luopuvansa kisäjärjestelyistä. Neljä päivää Japanin luopumisen jälkeen KOK antoi kisat Helsingille, joka oli ollut halukas järjestämään olympialaiset jo ennen niiden myöntämistä Tokiolle.
 
Kesäkisoja ei ollut annettu aiemmin väestöltään yhtä pienelle kansakunnalle; Suomen asukasluku vuonna 1938 oli 3,672 miljoonaa ja Helsingin asukasluku 246 784, eli kesäkisoja ei ollut annettu aiemmin väestöltään näin pienelle kansakunnalle.
 
== Helsingin kisat ==
Tähän aikaan oli tapana, että kisat järjestänyt maa saa uuden edustajan KOK:aan. Suomen edustajaksi KOK:n syyskuun 1938 istunnossa valittiin J. W. Rangell. Järjestelytoimikunnan työssä näkyi edellisen kisaisännän eli natsi-Saksan into osallistua kisojen järjestelyyn. Saksan rooli 1930-luvun lopulla oli KOK:ssa vahvassa kasvussa. Tekniseksi asiantuntijaksi KOK lähetti saksalaisen [[Werner Klingeberg]]in. Hän oli ollut Berliinin kisoissa pääsihteeri [[Carl Diem]]in johtaman järjestelytoimikunnan palveluksessa. Tokion saatua kisat hän oli ollut vuodesta 1937 Tokiossa ja siirtyi Helsinkiin kisojen siirryttyä Helsingin järjestettäväksi.
 
Suomessa kisojen järjestelyyn liittyi poliittisia jännitteitä, sillä huhtikuussa järjestelytoimikunnan pääsihteeriksi valittiin everstiluutnantti V. A. M. Karikoski, jota saattoi pitää Rangellin ja Kekkosen ehdokkaana. Von Frenckell koki tulleensa syrjäytytetyksi poliittisista syistä, sillä hänen katsottiin kuuluvan ruotsinkielisen oikeiston edustajaksi ja siksi poliittisesti Kekkosen ja hänen kannattajiensa syrjäyttämäksi. Von Frenckellin erottua järjestelytoimikunnasta hänestä tuli Helsingin kaupungin olympiatoimiston päällikkö.
 
[[Tiedosto:Olympic stadium of Helsinki in 1930's.jpg|thumb|Helsingin olympiastadion 1930-luvun asussaan vuoden 1940 olympiakisoja varten.]]
Lisäksi jännitteitä aiheutti [[Suomen Työväen Urheiluliitto|TUL:n]] urheilijoiden osallistuminen Suomen olympiajoukkueeseen – tähän astihan TUL:n urheilijat eivät olleet osallistuneet Suomen edustajina olympiakisoihin. Asiaan liittyi Suomen urheilun keskusjärjestöasiat erityisesti [[Suomen Valtakunnan Urheiluliitto|SVUL:n]] ja TUL:n välinen suhde. Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Rangell uhkasi jopa erolla, elleivät SVUL ja TUL pääse sopuun. Neuvottelut päättyivät huhtikuussa 1939 lopulta sopuun, eli TUL:n urheiljaturheilijat osallistuvat tuleviin kotikisoihin.
 
Kisoihin kutsuttiin 64 olympiakansakuntaa, joista 48 ilmoittautui 10. lokakuuta 1939 mennessä.
 
Kisapaikkojen rakentaminen oli kiireellisin tehtävä. [[Helsingin olympiastadion|Olympiastadionin]] lisäksi toteutettiin lukuisia muitakin rakennuskohteita. Stadionin viereen rakennettiin [[Helsingin uimastadion|uimastadion]], [[Helsingin Velodromi|velodromi]], [[Soutustadion (Helsinki)|Taivallahden soutustadion]], ratsastusstadionin katsomotiloja laajennettiin ja [[Töölön kisahalli|Messuhalli]] kunnostettiin voimailulajeille, [[Töölön pallokenttä|Pallokenttä]] jalkapallon alkusarjan otteluille ja [[Malmin ampumarata]]. Urheilijoiden majoitusta varten rakennettiin [[Olympiakylä]] paikkanaan Koskelantien omakotialue, jonne rakennettiin 30 kolmikerroksista asuintaloa 3 000 miesurheilijaa varten. NaisurheiljoidenNaisurheilijoiden majoitus oli tarkoitus järjestää [[Helsingin kaupungin sairaanhoitajakoulu|sairaanhoito-opistoopistossa]]ssa niin sanottuun Olympiakotiin.
[[Tiedosto:Famous spectators of athletics game Finland-Sweden-Germany, September 1940 in Helsinki.jpg|right|thumb|Syyskuun 7.–8. päivänä 1940 Suomi, Ruotsi ja Saksa kävivät yleisurheilun kolmimaaottelun [[Helsingin olympiastadion]]illa, jonka piti olla olympianäyttämönä jo kesällä 1940. Tapahtuma nähtiin merkkinä ajan muuttumisena eli Saksan lähentymisenä Suomen suuntaan. Paikalla oli arvovaltainen kutsuvieraskatsomo. Kuvassa vasemmalta [[Suomen Urheiluliitto|Suomen Urheiluliiton]] puheenjohtaja [[Urho Kekkonen]], sotamarsalkka [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheim]], Ruotsin perintöprinssi [[Kustaa Aadolf (Ruotsin perintöprinssi)|Kustaa Aadolf]], pääministeri [[Risto Ryti]] ja Saksan urheilujohtaja [[Hans von Tschammer und Osten]].]]
Pääsylippuja sai tilata Suomessa syksystä 1938 helmikuuhun 1939, jona aikana kotimaisia lippuvarauksia tuli noin 200 000.
 
Kisojen järjestämisestä luovuttiin maaliskuussa 1940 Euroopassa käytyjen sotatoimien vuoksi. Syynä oli myös [[talvisota|talvisodan]] johdosta heikentynyt taloustilanne sekä sodan aiheuttama katkos kisojen valmisteluissa. Virallisesti kisat peruutettiin [[Suomen Olympiakomitea]]n kokouksessa huhtikuussa 1940, jolloin sota Euroopassa oli laajentunut [[natsi-Saksa|Saksan]] hyökättyä [[Tanskan valtaus|Tanskahyökättyä Tanskaan]]an ja [[Taistelu Norjasta|Norjaan]].
 
Kesällä 1940 kisojen suunniteltuun avajaisaikaan järjestettiin kaksipäiväiset [[Kaatuneiden urheilijoiden muistokilpailut]], joissa haluttiin muistaa niitä talvisodassa kaatuneita suomalaisurheilijoita, jotka olisivat olleet kesän 1940 mahdollisia olympiaosanottajia.
*{{Kirjaviite | Tekijä =Nygrén, Helge – Siukonen, Markku | Nimeke = Suuri Olympiateos 1| Vuosi =1978 | Luku= XII olympiadi Tokio ja Helsinki 1940| Sivut = 235–251| Selite = |Julkaisupaikka =Jyväskylä | Julkaisija =Oy Scandia Kirjat Ab | Tunniste =ISBN 951-9466-05-38 }}
 
{{olympialaiset}}
 
{{olympialaiset}}
 
[[Luokka:Kesäolympialaiset]]
70 488

muokkausta