Ero sivun ”Happamoituminen” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
UDGGUHSAGVFCD<KFSUDTGD |
Kumottu muokkaus 15664921, jonka teki 217.78.209.173 (keskustelu) |
||
Rivi 30:
<gallery>
File:Nitric-acid-3D-vdW-A.png|Typpihappo (HNO<sub>3</sub>)
File:Sulfuric-acid-3D-vdW.png|Rikkihappo (H<sub>2</sub>SO<sub>4</sub>)
</gallery>
== Vahingot ==
Happamoitumisella on monia haittavaikutuksia. Hapan sadevesi aiheuttaa
Happosateen seurauksena maaperässä normaalisti maapartikkeleiden pinnoille [[kationi|kationeina]] sitoutuneet eliöille haitalliset [[raskasmetallit]] [[alumiini]], [[kupari]], [[sinkki]] ja [[kadmium]] mobilisoituvat pH:n laskiessa ja huuhtoutuvat edelleen vesistöihin, joissa alumiini-ionit voivat aiheuttaa kalakuolemia. Vesistöissä pH:n lasku alle arvon 6 aiheuttaa haittavaikutuksia erityisesti kalkkikuorisille eliöille, kuten kotiloille, simpukoille ja äyriäisille. Pitkäaikainen pH:n lasku alle arvon 5 tuhoaa suurimman osan eliöstöstä. Aikuiset kalat voivat sinnitellä happamoituneessa vesistössä pitempään, mutta niiden [[lisääntyminen]] estyy pH:n ollessa alle 5. Eräät [[viherlevät]] ja [[rahkasammalet]] sitä vastoin kasvavat hyvin näissäkin oloissa. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Horne, A. & Goldman, C. | Nimeke = Limnology | Suomentaja = | Vuosi = 1994 | Luku = | Sivu = 111 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = McGraw-Hill| Tunniste = ISBN 0-07-113359-3 | www = | www-teksti = |
|