Ero sivun ”Artsakhin tasavalta” versioiden välillä

1 029 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
aikasarjaa BBC:n nojalla
(aikasarjaa BBC:n nojalla)
'''Vuoristo-Karabahin tasavalta''' ({{k-hy|Լեռնային Ղարաբաղ|Leṙnayin Ġarabaġ}}, {{k-az|Dağlıq Qarabağ}} tai Yuxarı Qarabağ, {{k-ru|Нагорный Карабах|Nagornyi Karabah}}, {{k-hy|Արցախի Հանրապետություն|Arts'akhi Hanrapetut'yun }} "Artsakhin tasavalta") on armenialaisenemmistöinen alue Kaukasuksella [[Azerbaidžan]]in rajojen sisällä.
 
Eri käsitysten mukaan se on joko itsenäinen valtio, [[Azerbaidžan]]in tai [[Armenia|Armenian]] osa. YK:n päätöslausuman mukaan alue kuuluu Azerbaidžaniin. Pitkään [[Vuoristo-Karabahin konflikti|jatkuneiden kahnausten]] jälkeen kiistanalainen alue irtautui Azerbaidžanista yksipuolisesti vuonna [[1991]], minkä jälkeen oli [[Vuoristo-Karabahin sota|sota]]. Mikään ulkomaa ei ole tunnustanut [[Vuoristo-Karabah|Vuoristo-Karabahia]] itsenäiseksi. Azerbaidžan on silloin tällöin uhannut liittää alueen takaisin itseensä.{{lähde}} YK:n päätöslausuman mukaan alue kuuluu Azerbaidžaniin.
 
[[Tiedosto:Location Nagorno-Karabakh en.png|thumb|300px|Vuoristo-Karabahin tasavalta ja Vuoristo-Karabahin alue kartassa.]]
 
== Kansallisuuskiistat ==
Vuonna 1983 alkoi alueen armenialaisten nationalistinen liikehdintä. Se johti jo vuonna 1986 azerien karkotuksiin alueelta. Ne yleistyivät ja jatkuivat seuraavina vuosina. Kymmenet tuhannet alueen armenialaiset vaativat neuvostojohtaja [[Mihail Gorbatshov|Gorbatsovilta]] Vuoristo-Karabahin liittämistä Armeniaan 1987. Seuraavana vuonna [[Vuoristo-Karabahin konflikti|alue irrottautui]] Azerbaidzhanista. Se johti azerien poisajamiseen Armeniasta ja armenialaisten poisajamiseen Azerbaidzhanista.<ref name="BBCTL">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/news/world-europe-17047328 | Nimeke = Azerbaijan profile - Timeline | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = BBC News | Viitattu = 18.4.2016 }}</ref> Azerit kostivat Vuoristo Karabahin azerien karkoitukset verisesti [[Sumgaitin pogromi|Sumgaitin]] ja [[Bakun pogromi|Bakun]] [[pogromi|pogromeissa]], jotka neuvostoarmeija pysäytti.
Vuonna 1983 alkoi alueen armenialaisten nationalistinen liikehdintä. Se johti jo vuonna 1986 azerien karkotuksiin alueelta. Ne yleistyivät ja jatkuivat seuraavina vuosina. Kymmenet tuhannet alueen armenialaiset vaativat neuvostojohtaja [[Mihail Gorbatshov|Gorbatsovilta]] Vuoristo-Karabahin liittämistä Armeniaan 1987. Seuraavana vuonna [[Vuoristo-Karabahin konflikti|alue irrottautui]] Azerbaidzhanista. Se johti azerien poisajamiseen Armeniasta ja armenialaisten poisajamiseen Azerbaidzhanista. Azerit kostivat Vuoristo Karabahin azerien karkoitukset verisesti [[Sumgaitin pogromi|Sumgaitin]] ja [[Bakun pogromi|Bakun]] [[pogromi|pogromeissa]], jotka neuvostoarmeija pysäytti.
 
Vuonna 1991 alueen johto julisti sen itsenäiseksi. Kansanyhmien väliset konfliktit voimistuivat.<ref name="BBCTL"/>
Armenian alueella [[1991]] järjestämässä kansanäänestyksessä selvä enemmistö tuki itsenäisyyttä, mutta azerit boikotoivat äänestystä.{{lähde}} Vuosina 1992-1994 käytiin [[Vuoristo-Karabahin sota|sota]] jossa Armenia valtasi Vuoristo-Karabahiin alueen. Epävirallinen tulitauko solmittiin [[12. toukokuuta]] [[1994]]. Vuoristo-Karabakhin ja sitä ympäröivän alueen johtoon jäivät etniset armenialaiset.<ref name="BBCTL"/>
 
Vuonna 1995 järjestettiin Vuoristo-Karabakhin parlamenttivaalit. Robert Kocharianista tuli virkaatekevä presidentti, ja hänen asemansa vahvistettiin seuraavan vuoden presidentinvaaleissa.<ref name="BBCTL"/>
== Epävakaus jatkuu ==
Täysimittainen [[Vuoristo-Karabahin sota|sota]] Vuoristo-Karabahista alkoi vuonna 1992. Epävirallinen tulitauko solmittiin [[12. toukokuuta]] [[1994]] ja jatkuu edelleen. Rauhasta ei ole päästy sopimukseen. Venäjä on moneen otteeseen koettanut sovitella alueella rauhaa.{{lähde}}
 
Vuonna 1997 Kocharianista tuli Azerbaidžanin pääministeri, ja hänen seuraajakseen Vuoristo-Karabakhissa valittiin Arkadiy Gukasian. Armenia ja Azerbaidžan hyväksyivät ETYJin rauhanehdotuksen.<ref name="BBCTL"/>
Vuonna 2008 YK:n yleiskokous antoi päätöslauselman, jonka mukaan alue kuuluu Azerbaidžaniin Lauselmassa vaaditaan Armenian miehitysjoukkoja vetäytymään alueelle ja päästämään azerbaidžanilaiset palaamaan koteihinsa. Päätös ei ollut yksimielinen; Angola, Armenia, Intia, Ranska, Vanuatu, Venäjä ja Yhdysvallat vastustivat sitä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.un.org/press/en/2008/ga10693.doc.htm | Nimeke = General Assembly adopts resolution reaffirming territorial intergrity of Azerbaijan, demanding withdrawal of all Armenian forces | Tekijä = | Ajankohta = 14.3.2008 | Julkaisija = YK | Viitattu = 18.4.2016 }}</ref>
 
VuonnaMaaliskuussa 2008 levottomuudet roihahtivat uudelleen, ja Armenia ja Azerbaidžan syyttelivät toisiaan niiden aloittamisesta.<ref name="BBCTL"/> YK:n yleiskokous antoi päätöslauselman, jonka mukaan alue kuuluu Azerbaidžaniin, Lauselmassa vaaditaan Armenian miehitysjoukkoja vetäytymään alueelle ja päästämään azerbaidžanilaiset palaamaan koteihinsa. Päätös ei ollut yksimielinen; Angola, Armenia, Intia, Ranska, Vanuatu, Venäjä ja Yhdysvallat vastustivat sitä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.un.org/press/en/2008/ga10693.doc.htm | Nimeke = General Assembly adopts resolution reaffirming territorial intergrity of Azerbaijan, demanding withdrawal of all Armenian forces | Tekijä = | Ajankohta = 14.3.2008 | Julkaisija = YK | Viitattu = 18.4.2016 }}</ref>
Vielä keväällä 2011 alueen poliittinen tilanne on epävakaa. Noin yhdeksän kilometriä Stepanakertin pohjoispuolelle on rakenteilla lentokenttä ({{coor dms|39|54|5|N|46|47|13|E}}). Azerbaidžan on kuitenkin uhannut ampua alas tälle suunnitelmien mukaan toukokuussa 2011 avautuvalle Stepanakertin kansainväliselle lentokentälle lentävät siviililentokoneet. <ref name="Az uhkaa ampua"/>
 
Armenia ja Azerbaidžan neuvottelivat tuloksetta Vuoristö-Karabahin kysymyksestä marraskuusta 2008 marraskuuhun 2009.<ref name="BBCTL"/>
== Suhteet Azerbaidžaniin==
 
Vielä keväälläKeväällä 2011 alueen poliittinenuutisoitiin tilannetilanteen onolevan epävakaa., Noinja yhdeksän kilometriä Stepanakertin pohjoispuolelle on rakenteilla lentokenttä ({{coor dms|39|54|5|N|46|47|13|E}}). Azerbaidžan on kuitenkin uhannut ampua alas tälle suunnitelmien mukaan toukokuussa 2011 avautuvalle Stepanakertin kansainväliselle lentokentälle lentävät siviililentokoneet. <ref name="Az uhkaa ampua"/>
 
Elokuussa 2014 levottomuudet roihahtivat uudelleen, ja Armenia ja Azerbaidžan syyttelivät toisiaan niiden aloittamisesta.<ref name="BBCTL"/>
 
== Suhteet Azerbaidžaniin==
Azerbaidžan katsoo että alue on anatstetu siltä sodassa. Siksi maa on uhannut
moneen otteeseen palautata alueen itselleen. Vuodesta 2008 armenialaisten ja azerien väliset rajakahaakat ovat lisääntyneet.{{lähde|jatkuuko edelleen}}