Ero sivun ”Epilä” versioiden välillä

Epilässä on ollut pysyvää asutusta 1500-luvulta lähtien. Nykyisellä Winterin alueella sijainnut Epilä mainitaan vuoden 1540 maakirjassa [[Suur-Pirkkala|Pirkkalan pitäjän]] Tohlopin kylään kuuluneena talona, jonka omisti tuolloin Heikki Epi. Nimi pohjautuu mahdollisesti ruotsalaiseen miehennimeen Ebbe. Vuosina 1759–1836 Epilä oli Harjun kappeliseurakunnan kappalaisen virkatalo.<ref name="louhivaara"> Maija Louhivaara: ''Tampereen kadunnimet'', s. 229229–230. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. </ref> Alueella on ollut [[Kaarilan kartano]]n laidunmaita. [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] aikana maalis-huhtikuussa 1918 Epilässä käytiin ankaria taisteluja; [[Aatto Koivunen|Aatto Koivusen]] komentama [[punakaarti]] voitti ruotsalaisen eversti [[Harald Hjalmarson|Hjalmarsonin]] johtamat valkoiset useaan otteeseen. Ankarin hyökkäystaistelu käytiin 26. maaliskuuta 1918.

[[Porin rata|Porin radan]] valmistuttua vuonna 1895 avattiin Epilän seisake, jonka ympäristöön alkoi kehittyä uusi asunto- ja teollisuusalue. Näin talonnimestä oli tullut alueennimi. Tunnetuimmat teollisuusyritykset olivat Tampereen Tapettitehdas Oy ja D. Winter & Co:n väri- ja lakkatehdas.<ref name="louhivaara"/> Epilän alue siirrettiin siihenastisesta [[Pohjois-Pirkkala]]sta Tampereen kaupunkiin vuoden 1937 alussa. Epilän, Kaarilan ja [[Hyhky]]n kaupunginosien yhteinen [[asemakaava]] vahvistettiin vuonna 1953.<ref> LouhivaaraEpilän 1999,seisake s.poistettiin 230.käytöstä 1970-luvun lopulla.</ref name="louhivaara"/>