Ero sivun ”Rajamerkki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
Rajamerkit yksilöidään ja numeroidaan. Rajamerkkejä voivat olla muun muassa yksikivinen pyykki (rajakivi), nelikulmainen pyykki tai turvepyykki. Kiinteistöjen rajamerkkeinä käytetään myös maahan upotettuja metalliputkia (''putkipyykki'') sekä kiveen tai kallioon upotettuja metallipultteja. Rajaviisari on rajamerkki, joka osoittaa pitkällä kiinteistörajalla rajan suuntaa. Rajan pääte- tai kulmapisteen paikka voidaan tarvittaessa osoittaa myös ns. siirtopyykkinä, jos päätepiste sattuu sellaiseen paikkaan, johon pyykkiä ei voida sijoittaa.<ref>Majamaa, Markkula: "Kiinteistönmuodostamislaki” Edita, 2001</ref>
Rajamerkkejä syntyy kiinteistötoimitusten ([[maanmittaustoimitus]]ten) yhteydessä. Kiinteistötoimituksia tekevät viranomaiset (valtion [[Maanmittauslaitos]] sekä kaupungit asemakaava-alueilla) mittaavat rajamerkeille koordinaatit. [[Kiinteistötietojärjestelmä]]ssä (KTJ) on noin 12 miljoonaa rajamerkkiä, joille on määritelty sijaintitarkkuus. Todellinen rajamerkkien lukumäärä on tätä paljon suurempi. Mallisuojattuja putkipyykkejä alettiin valmistaa Suomessa 1970 Otamoilla Viljo Veistelehdon metallipajassa
Suomen rikoslain mukaan maastomerkin väärentäminen on rangaistava teko.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L33P5 | Nimeke = Rikoslaki, 33 luvun 5 § | Tekijä = | Ajankohta = (24.8.1990/769) | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 27.4.2013 }}</ref>
| |||