Ero sivun ”Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Htm (keskustelu | muokkaukset) Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Urheilumuseo) ja palautettiin versio 15527797, jonka on tehnyt Htm: rv lähteetön mmuto |
|||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Sports Museum of Finland.jpg|thumb|200px|Urheilumuseo.]]
'''Urheilumuseo''' on valtakunnallinen [[museo|erikoismuseo]], joka avattiin yleisölle Olympiastadionilla vuonna [[1943]]. Urheilumuseon näyttely suljettiin vuoden 2015 lopussa, ja se avataan yleisölle arviolta vuonna 2019, kun
Urheilumuseo ylläpitää myös [[Turku|Turussa]] sijaitsevaa [[Paavo Nurmi|Paavo Nurmen]] kotitaloa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=4104 | Nimeke = Paavo Nurmen kotitalo | Julkaisija = Suomen Urheilumuseo | Viitattu = 10.8.2015}}</ref>
==Historia==
[[Tiedosto:Sports Museum of Finland 1.JPG|thumb|250px|Yleisnäkymä museosta helmikuulta vuodelta 2014. Katossa riippuu [[Pertti Karppinen|Pertti Karppisen]] [[Kesäolympialaiset 1976|Montrealissa]] käyttämä seetripuinen vene. Vitriinissä on [[Matti Nykänen|Matti Nykäsen]] mitalikokoelma: viisi olympiamitalia, 15 MM-mitalia ja 22 SM-mitalia.]]
"Urheilumuseon isäksi" kutsutaan usein maisteri Toivo Okkolaa, joka alkoi vuonna 1925 vetää Urheilumuseon perustamishanketta. Ensimmäisen kerran ajatus museon perustamisesta oli nostettu esiin jo vuonna 1923. Perustan museon kokoelmille muodostivat Valtion Urheilulautakunnan 1920-luvun lopulla järjestämä leikkivälinekeräys ja vuosina 1930–1931 järjestetty suksikeräys.
Museon kokoelma oli sijoitettu alkuun yhteen Helsingin II Suomalaisen tyttökoulun luokkahuoneeseen, mutta Valtion Urheilulautakunta päätti jo 1920-luvun lopulla, että Urheilumuseolle varattaisiin tilat suunnitteilla olleen Olympiastadionin siipirakennuksesta. Museon oli tarkoitus muuttaa stadionille heti sen valmistumisvuonna 1938, mutta Helsingin saatua järjestettäväkseen [[Kesäolympialaiset 1940#Hakuprosessi|vuoden 1940 olympialaiset]] muutto viivästyi. Museon tilat luovutettiin olympialaisten järjestelytoimikunnan käyttöön. Olympialaisten peruunnuttua [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] vuoksi museo pääsi muuttamaan tiloihin lokakuussa vuonna 1940. Museon ovet avattiin yleisölle ensimmäisen kerran elokuussa vuonna 1943
Alkuvuosina Urheilumuseon toimintaa hallinnoi Valtion Urheilulautakunta, mutta tätä järjestelmää ei pidetty pidemmän päälle kannattavana. Tehtävää hoitamaan perustettiin vuonna 1938 Suomen Urheilumuseosäätiö. Kokoelman väliaikaisena hoitajana toiminut Toivo Okkola kutsuttiin museonhoitajaksi. Museon avajaisiin mennessä Okkola oli onnistunut keräämään museolle useita merkittäviä esineitä, kuten [[Paavo Nurmi|Paavo Nurmen]] kullatun piikkarin ja painija [[Verner Weckman]]in voittaman Suomen ensimmäisen olympiakultamitalin, jotka saatettiin asettaa yleisön nähtäväksi.
Museo jouduttiin sulkemaan puolen vuoden jälkeen keväällä vuonna 1944 jatkosodan käynnistyttyä, sillä museon tilat otettiin sotilasviranomaisten käyttöön. Uudelleen museo avautui loppuvuodesta 1945, kun pommituksista kärsinyt museotila oli saatu kunnostettua ja museoesineet palautettua stadionille. Vuonna 1952 museo joutui toistamiseen evakkoon, tällä kertaa [[Kesäolympialaiset 1952|Helsingin olympialaisten]] vuoksi. Museon tiloissa toimi kisojen lehdistökeskus. Urheilumuseolla oli olympiakisojen ajan urheiluaiheinen näyttely [[Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu|Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun]] aulassa.
Vuonna 1963 museon ja kirjaston siipeä laajennettiin ja tilat kolminkertaistuivat. Tämän jälkeen museon tiloja on laajennettu yhteensä kolme kertaa vuosina
1950-luvun loppupuolella käynnistyi museoaineiston luettelointi, joka jatkui läpi 1960-luvun aina, kun säätiöllä oli varaa palkata opiskelija tekemään työtä. Ensimmäiset päätoimiset työntekijänsä museo sai vuonna 1977.
Rivi 23:
== Esine-, juliste- ja valokuvakokoelmat ==
Urheilumuseon kokoelmissa on yli 30 000 esinettä urheilun ja liikuntakulttuurin eri osa-alueilta. Vanhin esine on muinaissuksi noin
Urheilumuseon kokoelmissa on yli
Museon kokoelmissa on yli 300 000 valokuvaa 1880-luvulta nykypäiviin asti. Pääosin kuvat ovat 1970-lukua vanhempia, mutta kokoelmassa on myös nykyvalokuvaajien kuvaamaa uutta materiaalia. Laajin erityiskokoelma on Helsingin olympiakisoista vuodelta 1952
== Urheilumuseon arkisto ja kirjasto==
|