Wikipedia

Ero sivun ”Devonikausi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
korjattu sana "kraateri" muotoon "kraatteri".
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Devonikausi}}
[[KuvaTiedosto:Devonianscene.jpg|thumb|Taiteilijan tulkinta devonikautisesta metsämaisemasta.]]
'''Devonikausi''' on [[geologinen aikakausi]], joka kesti [[siluurikausi|siluurikauden]] lopulta 419,2 ± 3,2 miljoonaa vuotta sitten [[kivihiilikausi|kivihiilikauden]] alkuun 358,9 ± 0,4 miljoonaa vuotta sitten.<ref>Gradstein, Felix M.; Ogg, J. G.; Smith, A. G. (2004). A Geologic Time Scale 2004. Cambridge: Cambridge University Press. ISBN 0521786738.</ref> Devonikausi on nimetty [[Englanti|Etelä-Englannissa]] sijaitsevan [[Devon]]in kreivikunnan mukaan, jossa ensimmäisiä aikakaudelle ajoitettuja kiviä tutkittiin.
 
Devonikauteen viitataan usein [[KalatKala|kalojen]] valtakautena, sillä kalalajisto kehittyi tuolloin huomattavan monipuoliseksi. Meriin ilmestyivät [[luukalat]] ja [[hait]] sekä [[nilviäiset|nilviäisiin]] kuuluneet [[ammoniitit]]. [[Trilobiitit]], [[lonkerojalkaiset]] sekäja [[sulkakorallit]] olivat yhä tavallisia merieläimiä.
 
Maalla kehittyivät ensimmäiset [[sammakkoeläimet]] ja [[hyönteiset]]. Devonikauden lopulla [[siemenkasvit]] levittäytyivät maalla suuriksi metsiksi.
Rivi 11:
==Maantiede ja ilmasto==
 
[[KuvaTiedosto:380 Ma plate tectonic reconstruction.png|thumb|270px|Maapallon toinen puoli keskidevonikaudella.]]
 
Devonikaudella eteläistä pallonpuoliskoa hallitsi suuri [[Gondwana]]-manner. Pohjoisessa sijaitsi pieni [[Siperia]] ja näiden kahden välissä varhainen [[Euramerikka]]. [[Britteinsaaret|Britteinsaarten]] [[devonihiekkakivi]] ({{k-en|old red sandstone}}) on syntynyt devonikaudella. Tämän vuoksi Euramerikkaa sanotaan "vanhaksi punaiseksi mantereeksi". Sekä Euramerikka että Gondwana liikkuivat kohti pohjoista ja lähestyivät toisiaan. Niinpä kauden lopulla useimmat mantereet olivat hyvin lähellä toisiaan.<ref>http://www.scotese.com/ldevclim.htm</ref>
 
Devonikauden lopussa noin 367 miljoonaa vuotta sitten sattui nykyisellä [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] alueella [[Nevada]]ssa [[Alamon asteroiditörmäys]], jonka seurauksena syntyi noin 190 kilometrin läpimittainen [[törmäyskraateritörmäyskraatteri|kraatteri]]. Tähän törmäykseen liittyi ilmeisesti jonkinasteinen eläinten joukkotuho. Se tapahtui Frasne-vaiheessa noin 2,5 miljoonaa vuotta ennen Frasne- ja Fammene-vaiheiden välistä suurta joukkotuhoa. Tapahtumapaikka oli luultavasti tuolloin matalaa merta. Alamon törmäyksen on arvioitu sulattaneen ja räjäyttäneen ilmaan noin 1000tuhat kuutiokilometriä kiveä.
 
Noin 360 miljoonaa vuotta sitten Maan ilmakehän hiilidioksidimäärä aleni ehkä maakasvien leviämisen takia.<ref name="tieteenkuvalehti">Tieteen kuvalehti, heinäkuu 2008</ref>
 
Ilmasto oli kaudella enimmäkseen lämmin ja kuiva, ja lämpötilaerot [[Napa (maantiede)|napojen]] ja [[päiväntasaaja]]n välillä olivat nykyistä pienemmät.<ref>http://paleobiology.si.edu/geotime/main/htmlVersion/devonian5.html</ref> Ilmasto kostui ainakin päiväntasaajan tuntumassa kauden loppua kohti. Ainakaan kauden alku- ja keskivaiheilla maapallolla ei esiintynyt [[mannerjäätikkö|mannerjäätiköitä]]. Merenpinta oli pääosin korkealla. Mantereella sijainnut [[etelänapa]] jäätiköityi vasta myöhäisellä devonikaudella. Silti ilmasto pysyi silloinkin keskimäärin nykyistä 2–3 astetta nykyistä lämpimämpänä.<ref>http://www.scotese.com/climate.htm</ref>
 
Devonikaudella tapahtui monia kerrostumien häiriintymisiä, joihin liittyi monesti merenpinnan muutoksia, joskus hapettomia kausia ja mustan, eloperäisen aineen kasautumista meren pohjaan. Useimmat tapahtuivat laajalla alueella.<ref>''Encyclopedia Britannica'', Macropedia 1993, 15. painos, osa 19 s. 812</ref> Jotkin näistä liittyvät lajien joukkotuhoihin. Eräs tapahtui aivan Frasne-vaiheen alussa. Kauden loppuun ajoittui kaksiosainen Kellerwasser-tapahtuma, jossa hävisi muun muassa monia trilobiittiryhmiä ja brakiopodeja. Tämän uskotaan liittyvän merenpinnan alenemiseen, meren hapenpuutteeseen tai asteroidi-iskun aiheuttamaan auringonvalon häviämiseen. Sen vuoksi yhteyttävät eliöt kuolivat ja samalla myös niitä syövät eläimet. Devonikauden lopulla Hangenbergin tapahtumassa monet ammoniitit tuhoutuivat ja merissä kärsittiin hapenpuutteesta.
Rivi 33:
Alkeellisilla [[sanikkaiset|sanikkaismaisilla]] maakasveilla ei ollut juuria tai lehtiä. Ne olivat maassa luikertavia liekomaisia kasveja, joista nousi varsia ylös. Varren päässä oli siitepölytin. Lieko-osasta saattoi ulottua heikkoja juurentapaisia. Varret olivat haarautuvia.
 
Alkeellinen maakasvi oli ''Zosterophyllum'' (kaukainen [[katinlieko|katinlieon]] edeltäjä), joka kehittyi luultavasti ''[[Cooksonia]]n'' tapaisesta [[haarusanikkainenHaarusanikkaiset|haarusanikkaisesta]] devonikauden alussa. ''Rhyniophyta''-suvun lajit olivat liekomaisia lehdettömiä, maassa luikertavia kasveja, joista kohosi haarautuvia (enintään 50 cm) varsia ylös ja varsien päässä olivat siitepölyttimet.
 
Ensimmäiset kehittyneet maakasvit olivat [[saniaiset|saniaisia]], [[katinlieko]]a, [[mähkä]]ä ja [[Lahnanruohokasvit|lahnanruoho]]a muistuttavia kasveja (''[[Lycopodiophyta]]''), ''Sphenophyta'', ''Progymnosperm'' (esipaljassiemeniset). Näillä kasveilla oli juuret ja lehdet, ja useimmat niistä olivat melko korkeita.
Rivi 49:
 
==Eläimistö==
[[KuvaTiedosto:Devonianfishes ntm 1905 smit 1929.gif|thumb|270px|Taiteilijan tulkinta siitä, miltä devonikauden merissä saattoi näyttää.]]
[[KuvaTiedosto:Tiktaalik roseae life restor.jpg|thumb|270px|[[Selkärankaiset]] nousivat maalle devonikaudella. Kuvassa [[tiktaalik]], sukupuuttoon kuollut devonikauden [[keuhkokalat|keuhkokala]].]]
 
Merissä [[Sammaleläimet|sammaleläimet]], simpukkamaiset [[lonkerojalkaiset|brakiopodit]] (lonkerojalkaiset)eli brakiopodit, yhdyskuntia muodostaneet [[graptoliitit]] ja korallit olivat edelleen levinneet laajalle. [[Punalevät|Punaleviä]] kasvoi siellä, minne auringonvalo ei ollut voimakasta. Merieläimistöön kuului [[simpukat|simpukoita]] ja erilaisia [[piikkinahkaiset|piikkinahkaisia]], meritähdensukuisia eläimiä. Piikkinahkaisiin kuuluvat [[merililjat]] eli krinoidit olivat tavallisia. Pieniä niveljalkaisia [[Trilobiitit|trilobiittejakin]] oli yhä, mutta niiden määrä oli vähentynyt verrattuna aiempaan runsauteen. Epäillään, että kalat ja erityisesti hait alkoivat käyttää niitä ravintonaan. Koralleihin kuului muiden muassa nykyisistä poikkeavia levykoralleja (''[[Tabulata]]'') ja sarvikoralleja (''[[Rugosa]]'').
 
[[Leuattomat panssarikalat]] kehittyivät devonin keskivaiheilla leuallisiksi panssarikaloiksi, placodermeiksi (''[[Placodermi]]''). Placodermeistä kehittyi pian suuria saalistajia.Leualliset [[luukalat]] (''Actinopterygii'') kehittyivät ja [[varsieväiset]] (''Sarcopterygii'') ilmestyivät. Varhainen hai ''Cladoselache'' ilmestyi. Leualliset kalat syrjäyttivät alkeellisemmat ja hitaammat leuattomat. Ensimmäiset [[rustokalat]] eli [[hait]] syntyivät
 
Devonikauden kalkkikuoriset eläimet olivat suureksi osaksi erilaisia kuin nykyiset. Mustekaloille ja helmiveneille sukua olleet kuorelliset nilviäiset [[ammoniitit]] ilmestyivät. Niveljalkaiset [[Trilobiitti|trilobiitit]], brakiopodit eli [[lonkerojalkaiset]] ja suuret [[sulkakorallit]] olivat edelleen yleisiä. [[Myöhäisdevoni]]kauden [[Joukkosukupuutto|joukkotuho]] koetteli lähinnä vain merieläimiä ja erityisesti niitä lajeja, jotka elivät lämpimässä ja matalassa merivedessä. Kaikkein eniten se vaikutti riutanrakentaja-lajeihin, mutta myös mm.muun muassa trilobiitit, ammoniitit, lonkerojalkaiset ja leuattomat kalat kärsivät kovasti. Tuho oli luultavasti melko hidas ja kesti noin kolme miljoonaa vuotta.
 
Kalasammakko (''[[Ichthyostega]]'') nousi maalle myöhäisellä devonikaudella. Kalasammakon arvellaan kehittyneen [[varsieväkalaVarsieväkalat|varsievä-]] tai [[keuhkokalaKeuhkokalat|keuhkokalaa]]a muistuttavasta kalasta, jotka olivat devonikauden kehityksen tulosta. [[Hämähäkkieläimet]] ja satajalkaiset olivat jo valloittaneet maaperää ja siivettömät [[hyönteiset]] seurasivat tässä vaiheessa niiden perässä.
 
== Devonikauden jako ==
Rivi 75:
**'''[[Pragian|Praha-vaihe]]''' (Pragian/Siegenia) 411–407 miljoonaa vuotta sitten
**'''[[Lochkovian|Lochkov-vaihe]]''' (Lochkovian/Gedinnian) 416–411 miljoonaa vuotta sitten
 
== Katso myös ==
*[[Paleotsooinen maailmankausi]]▼
 
== Lähteet ==
 
{{viitteet}}
 
== KatsoAiheesta myösmuualla ==
* {{Commonscat-rivi|Devonian}}▼
 
▲{{Commonscat|Devonian}}
 
▲*[[Paleotsooinen maailmankausi]]
 
[[Luokka:Paleotsooinen maailmankausi]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Devonikausi”