Ero sivun ”Salar de Uyuni” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p lisätty Luokka:Suolatasangot HotCat-työkalulla |
kh: Kotus ei tunne sanaa, jotenka taivuttaisin kuin sanaa kampanja. |
||
Rivi 5:
Nykyisen suolatasangon paikalla oli myöhäisellä [[pleistoseeni]]kaudella valtava [[Minchin (järvi)|Minchinjärvi]] (n. 43 000 km²), joka oli paikoitellen yli sata metriä syvä. Järvi alkoi pienentyä 15 000–10 000 vuotta sitten, kunnes siitä jäi jäljelle vain muutamia pieniä, laskujoettomia [[suolajärvi|suola-]] ja [[aavikkojärvi]]ä. Veden haihtuessa [[kalsiumkarbonaatti]] saostui [[kalkkikivi]]tasanteiksi ja [[kipsi]] ja [[vuorisuola]] muodostivat paksun, valkoisen kerrostuman entisen järven pohjalle. Nykyään alueen ilmasto on [[semiaridi|puolikuiva]] ja vuotuinen sademäärä keskimäärin 300 mm. Sadekauden aikana joulu–maaliskuussa suolakerrostumia peittää paikoitellen matala suolavesikerros.<ref name="nasa2">GES DISC, Chapter 7</ref>
Tasangolta kohoaa 32 kalliosaareketta, joiden [[ekosysteemi]] on ainutlaatuinen maailmassa. Kuuluisin niistä on keskellä autiomaata sijaitseva Incahuasi, jossa kasvaa jopa 12 metriä korkeita [[kaktuskasvit|jättiläiskaktuksia]].<ref name="uyuniland" /> Suolajärvissä pesii marraskuussa kolme eteläamerikkalaista [[flamingot|flamingolajia]]: [[chilenflamingo]] (''Phoenicopterus chilensis''), [[punanflamingo]] (''Phoenicopterus jamesi'') ja [[andienflamingo]] (''Phoenicopterus andinus''). Salar de Uyunissa elää myös [[kolibrit|kolibreja]]<ref name="uyuniland" />, [[laama|villilaamoja]] (''Lama glama''), [[vikunja|
Salar de Uyunin alueella arvioidaan olevan noin 10 miljardia tonnia suolaa, jota louhitaan keskimäärin 25 000 tonnia vuodessa lähinnä ruokateollisuuden käyttöön.<ref name="uyuniland" /> Vuorisuolan ja kipsin lisäksi autiomaassa on mahdollisesti jopa puolet maailman [[litium]]varannoista.<ref name="nasa" /><ref name="bbc">Kahya</ref> Poikkeuksellisen tasaisten pinnanmuotojensa vuoksi Salar de Uyuni on myös altiplanon tärkeimpiä liikenneväyliä.<ref name="nasa" />
| |||