Ero sivun ”Akrokorintti” versioiden välillä

'''Akrokorintti''' ({{k-el|Ακροκόρινθος|Akrokórinthos}}) on [[vuori]] [[Peloponnesos|Peloponnesoksen]] niemimaalla [[Kreikka|Kreikassa]]. Se oli antiikin [[Korintti|Korintin]] kaupungin [[akropolis]] eli linnavuori, ja se on toiminut linnoituksena myös [[Bysantin valtakunta|bysanttilaisena]] ja [[Osmanien valtakunta|osmanivallan]] aikana.<ref name="CultMin">{{Verkkoviite | Osoite=http://odysseus.culture.gr/h/3/gh352.jsp?obj_id=15661 | Nimeke=Κάστρο Ακροκορίνθου: Περιγραφή | Julkaisija=Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού | Viitattu=8.12.2015}}</ref> Vuoren korkeus on 575 metriä.<ref name="Castrén">{{Kirjaviite | Tekijä=Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena | Luku=Akrokorintti| Nimeke=Antiikin käsikirja | Sivu=22 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-1-12387-4}}</ref>

Akrokorintti on Kreikan suurin linnavuori. Se sijaitsee noin 1,5 kilometriä lounaaseen nykyisen [[Archaía Kórinthos|Archaía Kórinthoksen]] kylän paikalla sijainneesta antiikin Korintin kaupungin paikasta ja noin seitsemän kilometriä lounaaseen nykyisestä Korintin kaupungista. Akrokorintin ja sen linnoituksen sisäänkäynti onsijaitsee vuoren länsipäästälänsipäässä Archaía Kórinthoksen suunnasta katsottuna.<ref name="GTP">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.gtp.gr/TDirectoryDetails.asp?ID=14534 | Nimeke=Castle of Acrocorinth | Julkaisu=Greek Travel Pages | Viitattu=8.12.2015}}</ref><ref name="Korinthos">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.korinthos.gr/el/93B9B184BFBD9580B983BAAD8084B7/91BEB9BFB8ADB184B1/918187B1B9BFBBBFB3B9BABFAFA78E81BFB9/91BA81BFBA8C81B9BDB8BF82/tabid/232/Default.aspx | Nimeke=Ακροκόρινθος | Julkaisu=Δήμος Κορινθίων | Viitattu=8.12.2015}}</ref>

Vuorella on kaksi huippua: korkeampi niin kutsuttu itäinen huippu, jonka korkeus on 575 metriä, vuoren koillisosassa, sekä hieman matalampi läntinen huippu senvuoren lounaisosassa. Vuorelta avautuu laaja näköala [[Korintin kannas|Korintin kannakselle]], [[Peloponnesos|Peloponnesokselle]], [[Korintinlahti|Korintin]]- ja [[Saroninlahti|Saroninlahdille]] ja [[Ateena]]an saakka. Vuorella oli tärkeä lähde, ylempi Peirenen lähde, joka takasi elintärkeän vesihuollon.<ref name="Castrén"/><ref name="GTP"/><ref name="Korinthos"/>

Akrokorintti on historiansa aikana ollut usein avain Korintin kannaksen ja Peloponnesoksen hallintaan. Se on Euroopan vanhimpia luonnonlinnoituksia<ref name="Castrén"/> ja ollut käytössä viimeistään [[mykeneläinen kulttuuri|mykeneläisellä]] ajalla. [[Kreikkalainen mytologia|Kreikkalaisessa mytologiassa]] [[Briareos]] antoi vuoren [[Helios|Heliokselle]], ja tämä puolestaan lahjoitti sen [[Afrodite]]lle.<ref name="Pausanias">Pausanias: ''Kreikan kuvaus'' II: Korintti ([https://legacy.fordham.edu/halsall/ancient/pausanias-bk2.asp ''Description of Greece'', Book II: Corinth]).</ref> Myyteissä vuoren linnoitti [[Sisyfos]]. Peirenen lähteen antoi Sisyfokselle puolestaan [[Asopos]].<ref name="Korinthos"/><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kast, Verena | Nimeke=Sisyphus - The Old Stone, A New Way: A Jungian Approach to Midlife Crisis | Julkaisija=Daimon | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 3856309039 | Sivu=44 | www=https://books.google.fi/books?id=mLZwCQAAQBAJ&pg=PT44}}</ref>

Vanhat muurit kunnostettiin uudelleen keisari [[Justinianus|Justinianuksen]] aikana 500-luvulla, ja niitä laajennettiin varhais- ja keskibysanttilaisena aikana 600–1100 luvuilla. Frankit valloittivat linnoituksen vuonna 1210, jonkaminkä jälkeen linnoitus kunnostettiin näidenfrankkien käyttöön. Linnoitusta kunnostettiin ja laajennettiin edelleen 1300-luvulla. 1300-luvun lopussa linnoitusta hallitsi [[Theodoros I Palaiologos|Theodoros Palaiologos]], joka joutui myymään sen [[Ródos|Rhodosta]] hallinneelle [[Johanniittain ritarikunta|Johanniittain ritarikunnalle]]. Vuonna 1404 linnoitus tuli jälleen Bysantin [[Palaiologos]]ten hallintaan.<ref name="CultMin"/>

Vuonna 1458 [[Mehmed II]] valloitti Akrokorintin bysanttilaisilta. Linnoitus siirtyi osmaneille eli turkkilaisille, ja sinne rakennettiin muun muassa moskeijoita. [[Venetsian tasavalta|Venetsialaiset]] valtasivat vuoren vuonna 1687, ja sinne rakennettiin jälleen uusia linnoituksia. Turkkilaiset piirittivät linnaa vuonna 1715 ja valtasivat sen jälleen. Vuonna 1823 linnoitus antautui Kreikan joukoille osana [[Kreikan vapaussota|Kreikan vapaussodan]] taisteluita.<ref name="CultMin"/>

Vuorella on linnoitusten jäänteitä kaikista sen historian vaiheista. Klassisen kauden muurin pituus oli noin 2,5 kilometriä.<ref name="Castrén"/> Viimeisen vaiheen linnoitus koostuu kolmesta sisäkkäisestä muurista, joita on vahvistettu torneilla ja bastioneilla. Sisin muureista on rakennettu klassisen kauden muurin päälle, keskimmäinen on rakennettu bysanttilaisella ajalla ja uloin frankkivallan aikana. Frankkilaisaikaisen linnoituksen keskus oli läntisen huipun alueella. Muurit seuraavat luonnonmuotoja, ja niiden paksuus on keskimäärin kaksi metriä. Sisäänkäynnissä on kolme peräkkäistä porttia, jotka on suojattu tornein ja laskusillalla. Linnoituksen eteläosassa on korkeampi frankkilainen torni.<ref name="CultMin"/><ref name="GTP"/><ref name="Korinthos"/>

Afroditen temppeli oli rakennettu 400-luvulla eaa. Se sijaitsi vuoren korkeimmalla kohdalla itäisellä huipulla. Klassisella kaudella paikalla harjoitettiin ilmeisesti jonkinlaista [[temppeliprostituutio]]ta. Temppelin merkitys väheni roomalaisella ajalla. Keskiajalla paikalle rakennettiin kirkko ja tämänsen jälkeen moskeija. Temppelistä on säilynyt joitakin perustuksia.<ref name="Castrén"/><ref name="GTP"/>