|
[[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Venäjän neuvostotasavaltaan]] kuuluneeseen Itä-[[Karjala]]an eli [[Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta|Karjalan autonomiseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan]] liitettiin pian [[talvisota|talvisodan]] jälkeen vuonna 1940 [[Moskovan rauhansopimus (1940)|Moskovan rauha]]ssa [[Suomi|Suomen]] Neuvostoliitolle [[luovutetut alueet|luovuttamista alueista]] [[luovutettu Karjala|menetetty Karjala]] – [[Koivisto (kauppala)|Koivisto]]–[[Vuoksi]]-linjan eteläpuolista osaa lukuun ottamatta – sekä [[Sallan-Kuusamon alue|Kuusamon ja Sallan itäosat]]. Samalla Karjalan autonominen neuvostotasavalta muutettiin Karjalais-suomalaiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi.<ref>[http://heninen.net/karjalantasavalta/31031940_f.htm Laki Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan muuttamisesta liittovaltion Karjalais-suomalaiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi] Heninen.net</ref>
Koska Karjalais-suomalainen neuvostotasavalta ei täyttänyt Neuvostoliiton [[perustuslaki|perustuslain]] vaatimusta asukasluvun (vähintään 1 miljoona) ja [[etninen ryhmä|etnisen]] koostumuksen osalta (”nimikkokansallisuus” enemmistönä), kyseessä olikin Neuvostoliiton kannalta epäonnistuneen [[talvisotaTalvisota|talvisodan]] jälkeen yritys säilyttää maineensakasvonsa. Sodan alussa 1939 Neuvostoliiton asettaman [[nukkevaltio|nukkehallituksen]], [[Terijoen hallitus|Terijoen hallituksen]] julistuksessahan mainittiin ”Karjalan kansan jälleen yhdistäminen Suomen kansan kanssa”<ref>[http[://fi.wikisource.org/wiki/Terijoen_hallituksen_julistus:fi:Terijoen hallituksen julistus|Terijoen hallituksen julistus WikiteksteissäWikiaineistossa]]</ref> ja hallituksen johtajana ollut [[Otto Wille Kuusinen|Otto Wilhelm Kuusinen]] nimitettiin uuden neuvostotasavallan päämieheksi ikään kuin jatkumona. Neuvostotasavalta myös mahdollisti sopivan tavan liittää [[Neuvosto-Suomi|koko Suomi Neuvostoliittoon]].<ref name="helin">{{Kirjaviite | Tekijä =Ronald Arthur Helin | Nimeke =Economic-geographic Reorientation in Western Finnish Karelia: A Result of the Finno-Soviet Boundary Demarcations of 1940 and 1944 | Vuosi = 1961 | Sivu =101 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =National Academy of Sciences, National Research Council || www =http://books.google.com.au/books?id=gy4rAAAAYAAJ |}}</ref>
Vaikka Karjalais-suomalainen neuvostotasavalta oli virallisesti Neuvostoliiton eikä Venäjän Karjala, se oli todellisuudessa täysin Neuvostoliiton keskus[[hallinto|hallinnon]]keskushallinnon ohjauksessa ja pelkästään muodollisesti yhtä itsenäinen Neuvostoliitossa[[suvereniteetti|suvereeni]] kuin esimerkiksi [[Venäjän federatiivinen sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Venäjän]] tai [[Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta]].
=== Jatkosota ja inkeriläiset ===
{{Pääartikkeli|[[Itä-Karjalan sotilashallinto]]}}
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana 1941–1944 suurimman osan Itä-Karjalaa ollessa [[Suomen puolustusvoimat|suomalaisjoukkojen]] [[miehitys|miehittämänä]] – pohjoisessa myös Saksan – [[Itä-Karjalan sotilashallinto]] jakoi väestön etnisin perustein ja sulki [[venäläiset|venäläis]]asukkaita [[Itä-Karjalan keskitysleirit|keskitysleireille]]. Tämän takia neuvostojohdossa suunniteltiin [[karjalaiset (kansa)|karjalaisten]] ja muiden [[suomalais-ugrilaiset kansat|suomalais-ugrilaisten kansojen]] pakkosiirtoa, mutta sitä ei toteutettu. Vuonna 1943 [[päämaja (1941)|päämaja]]ssa usko Saksan voitosta oli vaihtunut vahvaan epäilykseen Saksan tappiosta, mikä sai Suomen hallinnon lopettamaan kansallisuuteen perustuvan erottelunkohtelun [[Itä-Karjala]]ssa viimeitsään vuoteen 1943 mennessä saksalaisten [[Stalingradin taistelu|Stalingradin tappio]]n jälkeenKarjalassa.
[[Inkeriläiset|Inkeriläisten]] muutto Itä-Karjalaan sallittiin 1940-luvun lopulla ja näin [[suomen kieli|suomea]] puhuvien lukumäärä kaksinkertaistui aikaisempaan verrattuna eli 30 000:een.
Jatkosodan jälkeen 1944 Itä-Karjalan lounaisosa [[Laatokka|Laatokan]], [[Suomenlahti|Suomenlahden]] ja Suomen [[raja]]n välillä liitettiin osaksi Venäjän neuvostotasavallan [[Leningradin alue]]tta, johon nyt tuli siis kuulumaan koko [[Karjalankannas]] mukaan lukien [[Viipuri]]n ja [[Käkisalmi|Käkisalmen]] kaupungit. Myös luoteisin osa eli [[Alakurtti|Alakurtin]] kylähallinnon alue liitettiin Venäjään, [[Murmanskin alue]]en [[Kantalahden piiri]]in 1955.
Neuvostoliittoa tosiasiallisesti 1930-luvulta alkaen johtaneen Yleisliittolaisen kommunistisen puolueen (bolsevikkien) keskuskomitean pääsihteerin,Neuvostoliiton diktaattorin [[Josif Stalin]]in, vuonna 1953 tapahtuneen kuoleman ja [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|Neuvostoliiton kommunistisen puolueen]] XX edustajakokouksen jälkeen 1956 Karjalais-suomalainen neuvostotasavalta muutettiin jälleen Karjalan autonomiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi ja samalla osaksi Venäjää.<ref>[http://heninen.net/karjalantasavalta/16071956_f.htm Neuvostoliiton Korkeimman neuvoston laki Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan muuttamisesta Karjalan autonomiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi ja Karjalan ASNT:n liittämisestä VFSNT:aan] Heninen.net</ref> Vaikka virallisesti syynä olivat ”Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan työtätekevien toivomukset, väestön kansallinen rakenne, talouden yhtenäisyys, Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan tiiviit taloudelliset ja kulttuurisuhteet Venäjän SFNT:aan”, [[Neuvostoliiton valtionpäämies|Neuvostoliiton valtionpäämiehen]] [[Kliment Vorošilov]]in mukaan statuksen alentaminen tehtiin Suomen ylimmän valtiojohdon toivomuksesta ja valtioiden ystävällisten suhteiden kehittämiseksi. Muutos oli osa maiden yleisten suhteiden parantumista 1950-luvun puolivälin ”suojasään” ja destalinisoinnin aikana. Suomessa Karjalais-suomalaiseen neuvostotasavaltaan oli koko ajan suhtauduttu epäluulolla.
== Hallinto ==
Itä-Karjalassa toimi 1940–1956 [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|Neuvostoliiton kommunistisen puolueen]] alaosastona Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan kommunistinen puolue, vuoteen 1952 Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan kommunistinen puolue ([[bolševikit]]). Sen [[Keskuskomitea (kommunistiset puolueet)|keskuskomitea]]n toisena [[sihteeri]]nä 1947–1951 toimi myöhempi [[Neuvostoliiton johtaja]] [[Juri Andropov]], joka oli ollut myös Itä-Karjalan [[Komsomol]]in, virallisesti Karjalais-suomalaisen SNT:n Leninin kommunistisen nuorisoliiton keskuskomitean ensimmäisenä sihteerinä 1940–1944.
==='''Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan kommunistisen puolueen keskuskomitean ensimmäinen sihteeri''' (puoluejohtaja)===
*[[Gennadi Kuprijanov]] (1940–1950)<br>
*[[Aleksandr Kondakov]] (1950)<br>
*[[Aleksandr Jegorov]] (1950–1955)<br>
*[[Leonid Lubennikov]] (1955–1956)
=== '''Ministerineuvoston puheenjohtaja''' (pääministeri) <small>(vuoteen 1946 kansankomissaarien neuvosto)</small>===
*[[Paavo Prokkonen]] (1940–1947), 1950–1956)<br>
*[[Voldemar Virolainen]] (1947–1950)<br>
[[Paavo Prokkonen]] (1950–1956)
==='''Korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtaja''' (neuvostotasavallan päämies)===
*[[Mark Gorbatšov]] (1940)<br>
*[[Otto Wille Kuusinen|Otto Wilhelm Kuusinen]] (1940–1956)
== Lähteet ==
| 