Ero sivun ”Esran ilmestys” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p kh
Rivi 1:
'''Esran ilmestys''', ''Neljäs Esran kirja'' ({{k-la|4. Esdras}}, {{k-en|2. Esdras}}) tai ''Latinalainen Esran kirja'', on joissakin [[Raamattu|Raamatun]] versioissa esiintyvä [[apokalypsi|apokalyptinen]] kirja, jota useimmat [[kristinusko|kristilliset]] [[kirkkokunta|kirkkokunnat]] pitävät [[apokryfikirjat|apo­kryfisenä]]. Se sisältyy erillisenä liitteenä muun muassa [[Katolinen kirkko|katolisen kirkon]] käyttämään latinan­kieliseen [[Vulgata]]-käännökseen sekä joihinkin englannin­kielisiin Raamatun versioihin. Suomenkielisessä Raamatussa sitä ei ole, eikä siitä ole olemassa virallisesti hyväksyttyä kirkollista suomennosta.<ref name=Johdanto>{{kirjaviite | Tekijä = Jarmo Kiilunen, Aarre Huhtala | Nimeke = Urhea Judit, viisas Sirak; Johdatus Vanhan testamentin apokryfikirjoihin | Sivu = 269-278 | Luku = Neljäs Esran kirja (Esran ilmestys) | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 2008 | Tunniste = 978-951-607-745-4}}</ref> Sen sijaan sen on kääntänyt suomeksi Johannes Seppälä.
 
Kirjasta ei ole säilynyt [[aramea]]n tai- tai [[heprea]]nkielisiä käsikirjoituksia, [[kreikan kieli|kreikaksikin]] vain katkelmia.<ref name=Johdanto /> Sen kaksi ensimmäistä ja kaksi viimeistä lukua tunnetaan vain [[latina]]laisen tekstin perusteella, muu osa kirjasta on jo varhain käännetty monelle muullekin kielelle.<ref name=Johdanto />
 
== Kirjan nimet ==
Rivi 8:
Kuitenkin [[Englannin kieli|englanninkielisissä]] Raamatuissa Heprealainen [[Esran kirja]] on nimeltään ''Ezra'' ja [[Kreikkalainen Esran kirja]], sikäli kuin se niissä on mukana, yleensä ''1. Esdras'', ja Esran ilmestys vastaavasti ''2. Esdras''.<ref name=Johdanto261 /><ref name=ortodoksinet>{{verkkoviite | Osoite = http://www.ortodoksi.net/index.php/Liite_III:_Esran_kirjat | Nimeke = Liite III: Esran kirjat | Julkaisija = ortodoksi.net | Viitattu = 30.10.2013}}</ref>
 
Koska kirja jakautuu selvästi kolmeen osaan, nimitetään toisinaan vain sen 3-143–14. lukuja eli varsinaista Esran ilmestystä Neljänneksi Esran kirjaksi. Sen alkuun liitettyä johdanto-osaa eli lukuja 1-21–2 nimitetään tässä tapauksessa Viidenneksi ja loppulukuja 15-1615–16 Kuudenneksi Esran kirjaksi.<ref name=Johdanto261>Urhea Judit, Viisas Sirak, s. 261</ref>,<ref name=ortodoksinet /> Vaihtelevista järjestysnumeroista aiheutuvan sekaannuksen välttämiseksi eräät nykyiset tutkijat ovat ehdottaneet Esran ilmestyksestä käytettäväksi nimeä ''Latinankielinen Esran kirja''.<ref name=Johdanto261 />
 
== Tausta ja sisältö ==
Rivi 14:
Kirja on luonteeltaan [[apokalypsi|apokalyptinen]]. Se on kirjoitettu vuonna 70 tapahtuneen [[Jerusalemin piiritys (70)|Jerusalemin piirityksen]] ja [[Jerusalemin toinen temppeli|toisen temppelin]] tuhon jälkeen. Sen kirjoittaja pohtii, miksi Jumala oli sallinut tämän tapahtua. Kirjoittaja on rinnastanut oman aikansa tapahtumat noin 600 vuotta varhaisempaan, [[Nebukadressar]]in aikana tapahtuneeseen [[Jerusalemin ensimmäinen temppeli|Jerusalemin ensimmäisen temppelin]] tuhoon ja sijoittanut kirjan tapahtumat fiktiivisesti sitä seuranneen [[Babylonin pakkosiirtolaisuus|Babylonin pakkosiirtolaisuuden]] aikaan.<ref name=Johdanto />
 
Kirjan alkuperäisessä [[juutalaiset|juutalaisessa]] versiossa on ilmeisesti ollut vain luvut 3-143–14 eli varsinainen Esran ilmestys. [[Kristinusko|Kristityt]] kirjoittajat ovat myöhemmin liittäneet siihen johdannon (luvut 1-21–2 eli ns. 5. Esran kirja) ja loppuosan (luvut 15-1615–16 eli ns. 6. Esran kirja).<ref name=Johdanto />
 
Kirjassa kuvataan seitsemän [[näky]]ä, jotka [[Esra]]n kerrotaan saaneen ollessaan vielä [[Babylon]]issa. Niistä kolme ensimmäistä on luonteeltaan [[dialogi|dialogeja]], jotka käsittelevät pahan ongelmaa ja [[teodikea]]a. Ne alkavat kukin Esran rukouksella, johon enkeli vastaa, minkä jälkeen Esra valmistautuu uuteen näkyyn paastoamalla.<ref name=Johdanto />
Rivi 26:
== Asema eri kirkkokunnissa ==
 
Esran ilmestyksen luvut 3-143–14 on jo varhaiskristillisenä aikana käännetty muun muassa [[syyrian kieli|syyriaksi]], [[koptin kieli|koptiksi]], [[etiopian kieli|etiopiaksi]], [[arabian kieli|arabiaksi]], [[armenian kieli|armeniaksi]] ja [[georgian kieli|georgiaksi]]. Sen latinankielistä versiota ovat lainanneet muun muassa kirkkoisät [[Tertullianus]], [[Cyprianus]] ja [[Ambrosius]].<ref name=Johdanto />
 
Esran ilmestys luetaan [[Raamatun kaanon]]iin kuuluvaksi joissakin [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisissa kirkoissa]]. Se sisältyy muun muassa [[muinaiskirkkoslaavi]]n kieliseen kirkkoraamatuun ja [[Venäjän ortodoksinen kirkko|Venäjän ortodoksisen kirkon]] [[Synodaalikäännös|Synodaalikäännökseen]], mutta ei kreikankielisten kirkkojen Raamattuun. Myös [[Etiopian ortodoksinen kirkko|Etiopian kirkko]] lukee sen Raamattuun kuuluvaksi.<ref name=Johdanto />