Ero sivun ”Vihannes” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 6:
 
Laajemmassa mielessä vihanneksina pidetään myös [[juures|juureksia]]. Suppeammassa mielessä sanalla tarkoitetaan pääasiassa [[puutarha|puutarhoissa]] viljeltyjä [[kasvikset|kasviksia]], joiden maanpäällisiä meheviä osia käytetään ravinnoksi.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Eija-Riitta Grönros et al. | Nimeke = Kielitoimiston sanakirja, 3. osa (S-Ö) | Sivu = 566-567, hakusana vihannes | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi = 2006 | Tunniste = ISBN 952-5446-23-9}}</ref> Syötävä kasvin osa voi olla [[lehti (kasvitiede)|lehti]] (esimerkiksi [[lehtikaali]], [[lehtisalaatti]] ja [[pinaatti]]), varsi ([[selleri]]), lehtiruoti ([[raparperi]]), muuntuneista lehdistä maan alle muodostunut [[Sipuli (kasvinosa)|sipuli]] tai [[kukinto]]pohja (esimerkiksi [[kukkakaali]] ja [[parsakaali]]). Vihanneksiksi luetaan yleensä myös eräät yksivuotisina viljeltyjen ruohomaisten kasvien hedelmät kuten [[kurkku]] ja [[tomaatti]]<ref>Rousi 1997, s. 236.</ref> sekä tuleentumattomina syötävät [[palkokasvit|palkokasvien]] [[siemen]]et, kuten vihreät [[herne]]et ja [[tarhapapu|pavut]]<ref>Rousi 1997, s. 128–129, 201.</ref>.
 
Vihanneksi kutsutaan myös vammasta mikä istuu rulla tuolis. Tai jos on vakavastivammanen niin saattaa jopa makaa rullatuolis.
 
Useimmat maailmanlaajuisesti tärkeät vihanneskasvit ovat alkujaan peräisin [[Lähi-itä|Lähi-idästä]] ja [[Välimeri|Välimeren]] maista. Muutamat lajit kuten kurkku ovat kuitenkin peräisin [[Itä-Aasia]]sta, tomaatti [[Keski-Amerikka|Keski-Amerikasta]].<ref>Rousi 1997, s. 201–202.</ref>.