Versio 9. huhtikuuta 2016 kello 20.37 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 236 muokkausta →‎Historiaa: laukataan lisää historiaa läpi ← Vanhempi muutos		Versio 11. huhtikuuta 2016 kello 21.17 muokkaa kumoa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 236 muokkausta →‎Merkitykset: kirjasta Uudempi muutos →
Rivi 5: Sana ''yoga'', suomalaistetussa muodossaan ''jooga'', on johdettu yhdistymistä merkitsevästä sanskritin verbijuuresta ''yuj'' (युज्). Miespuolista joogan harjoittajaa kutsutaan ''joogiksi'' ja naispuolista ''jooginiksi''. ==Merkitys ja tyylit== ~~==Merkitykset==~~ Jooga on monimuotoinen, ja joogan merkitykset ovat muuttuneet sen pitkän historian aikana huomattavasti. Joogan opetukset, harjoitukset ja päämäärä on ymmärretty uudella tavalla kussakin kulttuurisessa ja maailmankuvallisessa kontekstissa, jossa joogaa on harjoitettu.<ref>Rautaniemi 2015, s. 13–16.</ref> Alun perin joogan päämääränä oli tuoda harjoittajansa lähemmäs [[jumala]]llista.{{Lähde}} Jotkut joogan harjoittajat kokevat, että paras keino harjoittaa itsehallintaa on mietiskellä jumalallisen olemusta, toiset palvelevat mieluummin köyhiä. Älyllisesti suuntautuneet ihmiset turvautuvat usein järkeen ja erittelyyn. Näihin tarpeisiin jooga vastaa tarjoamalla erilaisia tyylejä. Neljänä tärkeimpänä joogan haarana pidetään{{Kenen mukaan}} ''Karmajoogaa'' (epäitsekkään työn jooga), ''Bhaktijoogaa ''(antaumuksen jooga), ''Jñānajoogaa'' (tiedon jooga) ja ''Rājajoogaa'' (henkisen ja fyysisen meditatiivisen harjoituksen jooga), mutta on olemassa myös lukuisia muita tyylejä harjoittaa joogaa. Jooga ei oman määritelmänsä mukaan ole [[uskonto]], mutta toisinaan varsinkin muiden uskontojen edustajat luokittelevat sen kuuluvan intialaiseen uskonnollisuuteen eli [[Hindulaisuus\|hindulaisuuteen]]. Esimodernissa viitekehyksessä jooga oli yleisnimitys Intian uskontojen piirissä syntyneille pelastusopillisille ja maagisille menetelmille. Näiden menetelmien päämääriin ovat kuuluneet esimerkiksi yliluonnolliset voimat, vapautuminen [[Jälleensyntyminen\|jälleensyntymisen]] kiertokulusta, [[kuolemattomuus]] tai yhteys jumaluuteen.<ref>Rautaniemi 2015, s. 15.</ref> Jooga voi viitata myös [[Rajajooga]]an, joka on yksi [[hindulainen filosofia\|hindulaisen filosofian]] koulukunnista. Suomessa sana jooga yhdistetään useimmiten varsinkin [[Hathajooga]]lle tyypillisiin [[asana\|āsanoihin]], jotka ovat suosittuja liikunnallisena harjoituksena ja [[rentoutuminen\|rentoutumisena]]. Moderniin joogaan kuuluvat ne joogamuodot, jotka ovat syntyneet 1800-luvun puolivälin jälkeen intialaisen ja länsimaisen kulttuurin keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Nykyisin käytännössä kaikki harjoitettavat joogamuodot kuuluvat modernin joogan kategoriaan.<ref>Rautaniemi 2015, s. 13.</ref> Moderni jooga voidaan jakaa tunnustukselliseen joogaan ja [[Psykosomaattinen\|psykosomaattiseen]] joogaan. Tunnustuksellista joogaa ovat suuntaukset, joissa joogaa harjoitetaan osana laajempaa uskonnollista maailmankuvaa ja elämäntapaa. Tällaisia ovat useimmat karismaattisten [[guru]]jen ympärille muodostuneet liikkeet, kuten [[Hare Krishna\|Hare Krishna -liike]], [[sahajajooga]] ja [[Osho]]n seuraajat.<ref>Rautaniemi 2015, s. 14.</ref> Psykokosmaattisessa joogassa painopiste on tiettyjen tekniikoiden harjoittamisessa, eivätkä harjoittajat yleensä sitoudu minkään liikkeen oppeihin joogaharjoitusta laajemmassa mielessä. Psykosomaattinen jooga jaetaan edelleen asentojoogaan ja meditaatiojoogaan. Asentojoogassa tehdään kehollisia harjoituksia (''[[asana]]'') ja hengitysharjoituksia (''[[pranayama]]''), ja siihen kuuluvat useimmat nykyisin länsimaissa suositut joogatyylit. Meditaatiojoogassa keskipisteenä ovat erilaiset rentoutumis-, keskittymis- ja visualisaatioharjoitukset. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi [[transsendenttinen meditaatio]] ja [[kundaliinijooga]].<ref>Rautaniemi 2015, s. 14.</ref> Nämä kaksi tyyppiä saattavat joskus limittyä keskenään, ja joissakin suuntauksissa voi esiintyä myös tunnustuksellisille liikkeille ominaista gurun palvontaa.<ref>Rautaniemi 2015, s. 15.</ref> ==Historiaa==

Ero sivun ”Jooga” versioiden välillä