Ero sivun ”Tampereen linja-autoasema” versioiden välillä

| osoite = [[Hatanpään valtatie]] 7

| sijainti = [[Ratina]], [[Tampere]]

| koordinaatit = {{Coord|61|29|36.9|N|23|46|09.2|E|näyttö=rivi,otsikko|region:FI-11_type:landmark}}

| omistaja = [[Matkahuolto]]

Linja-autoliikenteen alkuaikoina 1920-luvulla kaikki linja-autot lähtivät [[Keskustori]]lta [[Vanha kirkko (Tampere)|Vanhan kirkon]] edustalta, mutta liikenteen vilkastuessa tori kävi nopeasti ahtaaksi. Vuonna 1929 valmistuivat Bertel Strömmerin suunnittelemat, keskenään miltei täysin samanlaiset Tampereen itäinen ja läntinen kaukolinja-autoasema. Edellinen sijaitsi nykyisen aseman naapuritontilla [[Sorin aukio]]lla, jälkimmäinen [[Pyynikintori]]n kulmalla [[Pirkankatu|Pirkankadun]] varressa. Molemmat asemat rakennettiin öljy-yhtiöiden − itäinen [[Shell]]in, läntinen [[Esso]]n (silloinen Nobel-Standard) − rahoituksella ja kummankin aseman yhteydessä toimi huoltoasema. Kaupunki vuokrasi tontit asemien käyttöön 20 vuodeksi. Lähiliikenne jäi edelleen Keskustorille. Vuonna 1933 kummankin kaukolinja-autoaseman ylläpitäjäksi tuli juuri perustettu valtakunnallinen [[Matkahuolto|Oy Matkahuolto Ab]]. Kaksi erillistä linja-autoasemaa yli kilometrin päässä toisistaan osoittautui kuitenkin ennen pitkää hankalaksi ja epäkäytännölliseksi ratkaisuksi ja alettiin suunnitella niiden toimintojen yhdistämistä.<ref> Ossi Säpyskä: ''Pirkanmaan autoliikenteen vaiheet''1988, s. 202–203. Tampere: Pirkanmaan Autoalan Veteraanit ry, 1988. ISBN 951-90019-3-2.</ref><ref> Jukka Vesterinen: ''huoltoasemakirja'', s. 16. Helsinki: Alfamer Oy, 2009. ISBN 978-952-472-086-1.</ref>

Tampereen linja-autoaseman rakennuskustannukset olivat noin kahdeksan miljoonaa [[Suomen markka|markkaa]]. Asema rahoitettiin kokonaan kunnallisin varoin. Aloitteen kahden erillisen linja-autoaseman toimintojen yhdistämisestä teki Tampereen huomattavin liikennöitsijä, silloisen [[Linja-autoliitto|Linja-autoliikennöitsijäin Liiton]] Tampereen osaston puheenjohtaja [[Väinö Paunu]] vuonna 1933. Seuraavana vuonna kaupunki nimitti toimikunnan tutkimaan ehdotusta ja etsimään uuden aseman sijaintipaikkaa. Kaupungin johto olisi halunnut aseman sijoitettavaksi [[Tampereen rautatieasema|rautatieaseman]] yhteyteen, mutta liikennöitsijät pitivät paikkaa liian ahtaana ja ehdottivat vapaata tonttia [[Hatanpään valtatie]]n varressa, mikä sitten tulikin päätökseksi. [[Tampereen kaupunginvaltuusto|Kaupunginvaltuusto]] teki päätöksen aseman rakentamisesta 27. lokakuuta 1936, rakennustyöt alkoivat 15. joulukuuta 1937 ja asema vihittiin käyttöön 8. joulukuuta 1938.<ref name="Pirkanmaan"> Ossi Säpyskä: ''Pirkanmaan autoliikenteen vaiheet''1988, s. 203.</ref>

Tampereen linja-autoasemalla alkoi joulukuussa 2007 noin vuoden kestänyt mittava perusparannus, jossa lähtölaiturit siirrettiin aseman itäpuolelle, rakennettiin uusi laiturikatos ja palautettiin rahtiterminaali alkuperäiselle paikalleen aseman eteläpäätyyn. Tilausajot ja aseman saattoliikenne jäivät entiselle laiturialueelle aseman länsipuolelle. Muutos- ja perusparannustyöt liittyvät uuden [[Ratinan kauppakeskus|Ratinan kauppakeskuksen]] rakentamiseen. Kauppakeskus rakennetaan [[RatinanTampereen stadion|Ratinan stadionin]]in ja linja-autoaseman väliin, jolloin paikalla nykyisin kulkeva Vuolteenkatu joudutaan siirtämään aivan linja-autoaseman taakse. Valmistuessaan kauppakeskukseen pääsee myös suoraan linja-autoasemalta liukuportaita pitkin.

* Säpyskä, Ossi Säpyskä: ''Pirkanmaan autoliikenteen vaiheet'', s. 202−204. Tampere: Pirkanmaan autoalan veteraanit ry., 1988. ISBN 952-90019-3-2.