Ero sivun ”Varusmiespalvelus Suomessa” versioiden välillä

Käytännössä enimmäismäärät tulevat täyteen hyvin harvoilla, sillä Puolustusvoimien budjetti rajoittaa merkittävästi kertausharjoitettavien reserviläisten määriä. Nykyisin suurta osaa reserviläisistä ei kutsuta kertausharjoituksiin lainkaan. Vuoden 2007 asevelvollisuuslain mukaan kertausharjoituksiin voidaan kutsua myös sellaisia reserviläisiä, joiden kertausharjoitusvelvollisuus on täyttynyt, mikäli nämä suostuvat tähän.<ref>http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438 Asevelvollisuuslaki (1438/2007), 50 §</ref> Tämä johtanee siihen, että tulevaisuudessa yhä harvemmat kutsutaan kertausharjoituksiin, mutta heidät yhä useammin. Pakollisten kertausharjoitusten lisäksi reserviläiset voivat palvella myös vapaaehtoisissa harjoituksissa.

 

 

Reserviläinen, jonka varusmiespalveluksen jälkeen muuttunut vakaumus estää palvelemasta sotilaana, voi kieltäytyä kertausharjoituksista hakemalla [[Täydennyspalvelus|täydennyspalvelukseen]], jonka kesto on käytännössä viisi vuorokautta.<ref name=koulutuskeskuksenintro/> Täydennyspalveluksen suorittanut rinnastuu siviilipalveluksen suorittaneeseen, eli on vapautettu armeijan palveluksesta sekä rauhan että kriisin aikana.<ref name=koulutuskeskuksenintro/> Kerran siviilipalvelukseen siirtynyttä ja palveluksen aloittanutta ei voida palauttaa enää asevelvollisrekisteriin, vaikka hän itse haluaisi.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071446 Siviilipalveluslaki (1446/2007)], 100 §. Viitattu 7.4.2016</ref> Mahdollisessa kriisissä täydennyspalveluksen suorittanut siviilipalvelusvelvollinen palvelee muiden siviilivarantoon kuuluvien tapaan siviilivarantolaisena pelastusviranomaisten, muiden pelastustoimintaan ja väestönsuojeluun osallistuvien eri viranomaisten taikka opetusministeriön ja sen alaisten virastojen johtamana ja alaisuudessa.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071446 Siviilipalveluslaki (1446/2007)], 65 §. Viitattu 7.4.2016</ref>