Ero sivun ”Hossan kansallispuisto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Nähtävyydet: viitteen siirto loppuun
Kh
Rivi 2:
[[Tiedosto:Hossa visitor center.jpg|thumb|Hossan luontokeskus. Kuva toukokuulta 2007.]]
 
'''Hossa''' on [[Suomussalmi|Suomussalmen]] kunnan pohjoisosassa, Hossan kylästä länteen sijaitseva erämaa-alue ja valtion retkeilyalue. Hossassa on paljon järviä ja hyvät kalavedet. Hossassa toimii useita matkailualan yrityksiä. Retkeilyalue perustettiin vuonna 1979, ja sen pinta-ala on 90 km². Kuten muutkaan [[Metsähallitus|Metsähallituksen]] ylläpitämät [[retkeilyalue]]et, Hossa ei ole varsinainen [[luonnonsuojelualue]]. Vaikka Hossa kuuluu [[Natura 2000]] -verkostoon, sen metsistä noin kolmasosa on Metsähallituksen hakkuiden kohteena. Joulukuussa vuonna 2011 laajat hakkuusuunnitelmat Hossan lounaisosassa herättivät vastustusta alueen matkailuyrittäjien ja luonnonsuojelujärjestöjen keskuudessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://yle.fi/alueet/kainuu/2011/12/vuoden_retkeilykohteeseen_suunnitellaan_hakkuita_3075813.html | Nimeke =Vuoden retkeilykohteeseen suunnitellaan hakkuita | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =www.yle.fi | Ajankohta =2.12.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =YLE Kainuu | Viitattu =17.12.2011 }}</ref>
 
Tammikuussa vuonna 2016 Suomussalmen Hossaa, Moilasenvaaraa sekä Kuusamon Julman-Ölkyn aluetta esitettiin nimettäväksi Suomen 100 -vuotis itsenäisyyden juhlavuodenvuotisjuhlavuoden kansallispuistoksi. Perusteena alueen valintaan olivat muun muassa alueen merkittävyys Suomen itsenäisyyden aikaisessa historiassa, kansallispuiston asema alueen matkailutaloutta piristävänä tekijän ja paikallisten toimijoiden yksimielisyys alueen luonnonsuojelusta. Keväällä 2016 tehtävässä selvityksessä ympäristöministeriö päättää kansallispuiston rajauksesta ja nimestä<ref>[http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/itsenaisyyden-juhlavuoden-kansallispuisto-suomussalmen-hossaan Itsenäisyyden juhlavuoden kansallipuisto Suomussalmen Hossaan] ''valtioneuvosto.fi.'' Valtioneuvosto 14.1.2016. Viitattu 18.1.2016</ref>
==Luonto==
 
[[Tiedosto: Housivirta.jpg|thumb|Huosivirta]]
Hossan luonto on monipuolista ja vaihtelevaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=998 | Nimeke =Hossan luonto | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Luontoon.fi | Ajankohta =8.8.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Metsähallitus | Viitattu =30.1.2008 | Kieli = }}</ref> Alueella on paljon pieniä järviä ja, soita ja, lyhyitä jokia ja puroja. Kaikkiaan järviä ja lampia on alueella noin 130 kappaletta. Niitä erottavat toisistaan useat [[harju]]t. Metsät ovat etupäässä [[mänty|männiköitä]],: [[metsäkuusi|kuusta]] kasvaa lähinnä vaarojen ylärinteillä. Metsissä kasvaa [[puolukka]]a ja [[mustikka]]a, soilla [[Lakka (kasvi)|hillaa]]. Myös karujen metsien sieniä, kuten [[herkkutatti]]a, löytää Hossasta.
 
Alueella liikkuu paljon [[poro]]ja ja [[hirvi]]ä. Kaikkia Suomen [[suurpeto]]ja on myös tavattu Hossassa, näistä [[karhu]]a useimmin. Lintulajisto on erämaista. Alueella liikkuja kohtaa usein [[kuukkeli|kuukkeleita]], [[metso]]ja ja [[laulujoutsen]]ia.
Rivi 18:
[[Valtatie 5|Valtatie 5:ltä]] Perangasta pääsee Hossan alueen lounaiskolkkaan Kukkurin autiotuvan tienoille 9,5 kilometrin mittaista yhdyspolkua pitkin. Retkeilyalueen luoteiskulmasta Somerjärveltä lähtee puolestaan 30 km yhdysreitti [[Kylmäluoma]]n retkeilyalueelle. Reitillä täytyy ylittää tai kiertää Irnijärvi, jonka ylitse järjestetään myös venekuljetuksia. Hossan kylässä taas on [[Kuhmo]]on jatkuvan, 160 km:n pituisen [[Itärajan retkeilyreitti|Itärajan retkeilyreitin]] toinen päätepiste.
 
Hossa on myös parhaita vesiretkeilyalueita Suomessa. Alueen järvet soveltuvat hyvin [[melonta]]an ja soutamiseen, ja kosket ovat verrattain helppoja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=1003 | Nimeke =Hossan reitit | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Luontoon.fi | Ajankohta =8.8.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Metsähallitus | Viitattu =30.1.2008 | Kieli = }}</ref>
 
==Retkeilypalvelut==
 
[[Tiedosto:Alavalkeinen hut.JPG|thumb|Alavalkeisen autiotupa]]
Alueelle saapuvia matkailijoita opastaa luontokeskus. Neuvonnan lisäksi keskuksessa on kahvila-ravintola ja aluetta esittelevä näyttely sekä myytävänä matkamuistoja ja joitain peruselintarvikkeita. Keskuksessa toimii myös läheisen Karhunkainalon leirintäalueen vastaanotto, ja siellä myydään kalastus-, metsästys ja moottorikelkkailulupia sekä vuokrataan kämppiä, veneitä, polkupyöriä ja kalastus- ja retkeilyvälineitä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=1004 | Nimeke =Hossan palvelut | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Luontoon.fi | Ajankohta =8.8.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Metsähallitus | Viitattu =30.1.2008 }}</ref>
 
Hossan retkeilyalueella on kaikkiaan 11 [[laavu|hirsilaavua]] ja viisi [[autiotupa]]a. Laavujen ja tupien sekä tulentekopaikkojen läheisyydessä saa myös [[teltta]]illa. Telttailu on sallittua myös jokamiehenoikeuksin maastossa vähintään 200 metrin päässä teistä ja poluista. Alueella on myös yhdeksän Metsähallituksen vuokrakämppää.
Rivi 30:
 
[[Tiedosto:Varikallio.jpg|thumb|Värikallio]]
Hossan tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat jääkauden muokkaamien harjumaisemien lisäksi [[Värikallion kalliomaalaus|Värikallion]] neljä4 tuhatta000 vuotta vanhat [[kalliomaalaus|kalliomaalaukset]] Somerjärven rantakalliossa alueen pohjoisosassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=999 | Nimeke =Hossan nähtävyydet | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Luontoon.fi | Ajankohta =8.8.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Metsähallitus | Viitattu =30.1.2008 | Kieli = }}</ref>
 
Muita nähtävyyksiä alueella ovat erilaiset [[poronhoito]]on liittyvät rakennelmat kuten vanhat poroerotteluaidat ja pororysät sekä porotallit. Lounatkoskella on vanha, toimintakuntoinen [[vesimylly]]. Keihäslammen kohdalla Hossanjärven rannassa on Papinpetäjäksi kutsuttu kuollut mänty, jonka kylkeen tehdyistä merkinnöistä vanhimmat ovat 1750-luvulta.