Ero sivun ”Suomen puolustusvoimat” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tarkennettu tehtävien järjestystä, kunnollisin lähtein |
|||
Rivi 35:
[[Suomen sisäasiainministeriö|Sisäasiainministeriö]]n alainen [[Suomen rajavartiolaitos|rajavartiolaitos]] ei kuulu puolustusvoimiin, mutta sen henkilöstö ja materiaali voidaan erillisellä päätöksellä liittää puolustusvoimiin konfliktin uhatessa.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050577 Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta (577/2005)]. 2 § Viitattu 10.4,2016</ref>
Puolustusvoimat ylläpitää kaikissa oloissa sotilaallista valmiutta ja kehittää sitä. Normaalioloissa puolustusvoimien keskeisimpänä tehtävänä on suorituskykyjen kehittäminen ja ylläpito, joka käsittää asejärjestelmien ja muiden suorituskykyjen suunnittelun, hankinnan, ylläpidon ja poiston sekä näitä käyttävien joukkojen tuottamisen.<ref name="kenttäohjesääntö">Kenttäohjesääntö: Yleinen osa: Puolustusjärjestelmän toiminnan perusteet. Puolustusvoimat 2008. ISBN 978–951–25–1744–2</ref>{{rp|57 ja luku C.1.2}} Tuotetuista joukoista valtaosa, 96 %, koostuu asevelvollisista reserviläisistä<ref>Envall, O (2015) [https://asiakas.kotisivukone.com/files/suomensotilassosiologinenseura.kotisivukone.com/sotilassosiologinenseura_taistelut_2015_net.pdf Yleinen asevelvollisuus ja joukkotuotanto
puolustusvoimien suorituskykyjen perustana] teoksessa Sinkko, R (toim.) Maavoimien taistelu 2015 sosiologisesta näkökulmasta. Viitattu 10.4.2015</ref> Ilmavoimien ja merivoimien keskeisimpänä tehtävänä on kuitenkin myös rauhan aikana aluevalvonta ja mahdollisten alueloukkausten torjunta.<ref>Jantunen, O (2015) Valvontaa pinnalla ja pinnan alla. ''[http://www.kylkirauta.fi/images/pdf/10/kr3_15.pdf Kylkirauta 3/2015]. Viitattu 10.4.2016.</ref><ref>Heikkinen, A. (2015) Ilmavoimilla jatkuva valmius turvata Suomen ilmatila. ''[http://www.kylkirauta.fi/images/pdf/10/kr3_15.pdf Kylkirauta 3/2015]. Viitattu 10.4.2016.</ref>
Puolustusvoimat perustuu Suomessa kaaderijärjestelmään, jossa vain osa sotilashenkilöstöstä on palkattua kantahenkilökuntaa ja suurimman osan sodanajan kokoonpanosta muodostavat reserviläiset. Sen rauhanajan vahvuus on 12 000 henkeä, josta noin kolmasosa on siviilejä tai siviilikoulutuksen saaneita.<ref name=":0"/> Varusmiehiä puolustusvoimat kouluttaa vuosittain 21 000.<ref name=":0" />
| |||