Ero sivun ”Suomen hallinto” versioiden välillä

252 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
viimeiset lähteettömät paikat merkitty
(viimeiset lähteettömät paikat merkitty)
=== Paikallinen aluehallinto ===
{{Pääartikkeli|[[Suomen maakunnat]]}}
Kunnallista itsehallintoa alueellisella tasolla toteuttavat maakunnat. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat [[Suomen historialliset maakunnat|historiallisiin maakuntiin]]. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin ohjein.{{Lähde||9. huhtikuuta 2016|vuosi=2016}}
 
Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää asemaa, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue- ja maakuntatasoa, ja sitä kautta näille itsehallinnollisille yksiköille on tullut runsaasti uusia tehtäviä.{{Lähde||9. huhtikuuta 2016|vuosi=2016}}
 
=== Aluehallinnon historia===
Ennen vuotta 2010 oli käytössä lääninhallitus. Lääninhallinnossa ei ollut vaaleilla valittuja edustajia vaan presidentti nimitti [[lääninhallitus|lääninhallituksen]] johtajan, [[maaherra]]n. Uudistunut läänijako oli voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin [[lääniuudistus]] vuoteen 2009 asti. Ennen uudistusta [[Suomen vanhat läänit|läänejä]] oli 11 tai 12 riippuen siitä, laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi.{{Lähde||9. huhtikuuta 2016|vuosi=2016}}
 
Valtion paikallishallintoa varten läänit oli jaettu edelleen 90 [[kihlakunta]]an. Kihlakuntajako oli käytössä 1. joulukuuta 1996 – 31. joulukuuta 2007. Paikallishallinnon kihlakuntajakoa ei kuitenkaan ole täysin lopetettu, sillä kihlakuntia on käytetty valtionhallinnon uudistuksia koskevien päätösten pohjana myöhemminkin. Esimerkiksi Valtioneuvoston asetukset [[maistraatti]]en toimialueista (2011)<ref name="maistraatit">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110217 Finlex: Valtioneuvoston asetus maistraattien toimialueista (17.2.2011)]</ref> ja [[poliisi|poliisihallinnon]] aluejaosta (2013) nojaavat yhä kihlakuntajakoon.<ref name="poliisilaitokset 2014">[http://www.intermin.fi/download/44620_vn_asetus_poliisilaitosten_toimialueista_13062013.pdf Valtioneuvoston asetus poliisilaitosten toimialueista (13.6.2013, pdf)]</ref>
[[Tiedosto:Suomi.karttapohja.2015.svg|thumb|Suomen maakuntien ja kuntien rajat vuonna 2015.]]
 
Itsehallinnollinen perusyksikkö on [[kunta]], joita on vuonna 2015 yhteensä 317.<ref name="VMKU">{{Verkkoviite | Osoite = http://vm.fi/kuntien-lukumaara | Nimeke = Kuntien lukumäärä ja vireillä olevat muutokset | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Valtiovarainministeriö| Viitattu = 13.8.2015 }}</ref> Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat [[kirkkopitäjä]]t. Pitkään kuntien olemassaoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden tekeminen.{{Lähde||9. huhtikuuta 2016|vuosi=2016}}
 
Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on [[kunnanvaltuusto]], joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla [[kunnallisvaalit|kunnallisvaaleilla]]. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii [[kunnanhallitus]], jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakautumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kokoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.
[[Tuomioistuin|Tuomioistuimet]] käyttävät itsenäisesti tuomiovaltaa. Ne ratkaisevat yksittäisessä tapauksessa, mikä on lainmukaista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/tuomioistuimet/index.html | Nimeke = Tuomioistuimet | Julkaisu = Suomi.fi | Viitattu = 3.4.2016 }}</ref>
 
Suomen tuomioistuinjärjestelmä jakautuu [[yleinen tuomioistuin|yleisiin tuomioistuimiin]], [[hallintotuomioistuin|hallintotuomioistuimiin]] ja [[erityistuomioistuin|erityistuomioistuimiin]]. Yleisiä tuomioistuimia ovat oikeusaste- eli instanssijärjestyksessä [[käräjäoikeus|käräjäoikeudet]], [[hovioikeus|hovioikeudet]] ja ylimpänä [[Korkein oikeus (Suomi)|korkein oikeus]]. Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään rikos- ja riita-asioita sekä eräitä hakemusasioita. Prosessilajeista niissä tulevat siis sovellettavaksi [[siviiliprosessi|siviili]]- ja [[rikosprosessi]].{{Lähde||9. huhtikuuta 2016|vuosi=2016}}
 
Hallintotuomioistuimia ovat [[hallinto-oikeus (tuomioistuin)|hallinto-oikeudet]] sekä [[korkein hallinto-oikeus]]. Ne ovat yleisiä tuomioistuimia [[hallinto-oikeus|hallinto-oikeudellisissa]] asioissa ja menettely niissä on hallintoprosessia.{{Lähde||9. huhtikuuta 2016|vuosi=2016}}
 
== Muu itsehallinto ==