Ero sivun ”Jooga” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Historiaa: lisää |
→Historiaa: laukataan lisää historiaa läpi |
||
Rivi 28:
Keskiaikaisen hindulaisuuden joogaan liittyvät hindulaiset [[Askeetti|askeetit]] kuten pyhät miehet, [[sadhu]]t. Sadhun henkiseen harjoitukseen eli ''sadhanaan'' kuuluu muun muassa joogaharjoituksia, joita useimmat sadhut harjoittavat ainakin askeettisen elämänsä alussa.<ref>Rautaniemi 2015, s. 76, 84.</ref>
===
Intian muslimivallan aikana 1200–1700-luvuilla joogeista tuli pelättyjä palkkasotureita ja maantierosvoja, jotka elivät yhteiskunnan laitamilla ja vastustivat muslimiarmeijoita. Askeetikot olivat erityisen hyviä sotureita yhteisönsä rakenteen sekä kehonsa, mielensä ja tunteidensa hallinnan ansiosta. Muslimivallan kaudella hindulaisuuden ja [[islam]]in opit myös sekoittuivat keskenään monissa synkretistisissä liikkeissä, mikä näkyi esimerkiksi hathajoogaa harjoittavien [[kanphata]]-joogien opetuksissa.<ref>Rautaniemi 2015, s. 123–126.</ref>
[[Shri Tirumalai Krishnamacharya]] (1888–1989) oli merkittävässä asemassa modernin joogan synnyssä. Monet nykysin suosituimmista joogamuodoista perustuvat hänen opetuksiinsa, ja moni vuosisadan lopun kansainvälisesti tunnettu joogaguru oli hänen oppilaansa. Krishnamacharya oli etenkin [[asana]]painotteisen [[hathajooga]]n uranuurtaja, mutta hän opetti myös esimerkiksi klassisia joogatekstejä ja [[meditaatio]]ta.<ref>Rautaniemi 2015, s. 165–170.</ref>▼
Joogien sotaisuus säilyi aina 1800-luvulle, jolloin brittiarmeija pakotti heidät laskemaan aseensa ja etsimään muita toimeentulokeinoja. Joogan maine sivistyneiden hindujen keskuudessa oli tuolloin hyvin alhainen, ja briteille joogit edustivat intialaisen kulttuurin takapajuisuutta ja hindulaisuuden rappiota. [[Orientalismi|Orientalistitutkijat]] päättelivät, että vanhojen klassisten tekstien "todellinen jooga" oli sen sijaan älyllistä ja filosofista. Orientalistien näkemys tarjoskin siirtomaavallan alla eläneille intialaislle keinon uskonnollisen ja kansallisen identiteetin luomiseen, ja syntyi uushindulainen liike.<ref>Rautaniemi 2015, s. 129–134.</ref>
===Modernin joogan synty===
Intiassa joogasta tuli 1900-luvun alussa itsenäisyysliikkeen keskeinen työkalu, Intian uudistumisen ja kansallisen vapauden symboli. Vallankumoukselliset ryhmät harjoittivat taistelutaitojaan joogan peitenimellä, ja toisaalta joogasta tuli ruumiinkulttuurin muoto, joka toi itsenäisyyden ihanteen yksilön ruumiin tasolle. Aiemmin rappion symbolina pidetty hathajooga tulkittiin uudelleen eurooppalaisten ihanteiden mukaisesti fyysiseksi harjoitteluksi ja erotettiin aiemmasta maagisuskonnollisesta kontekstistaan.<ref>Rautaniemi 2015, s. 154–155.</ref>
▲[[Shri Tirumalai Krishnamacharya]] (1888–1989) oli merkittävässä asemassa modernin joogan synnyssä. Monet nykysin suosituimmista joogamuodoista perustuvat hänen opetuksiinsa, ja moni vuosisadan lopun kansainvälisesti tunnettu joogaguru oli hänen oppilaansa. Krishnamacharya oli etenkin [[asana]]painotteisen [[hathajooga]]n uranuurtaja, mutta hän opetti myös esimerkiksi klassisia joogatekstejä ja [[meditaatio]]ta.<ref>Rautaniemi 2015, s. 165–170.</ref>
===Leviäminen länteen===
| |||