Ero sivun ”Henrik Borenius” versioiden välillä

'''Henrik Gustaf Borenius''' ([[11. helmikuuta]] [[1840]] [[Porvoo]] — [[22. toukokuuta]] [[1909]] Nikolainkaupunki [nyk. [[Vaasa]]]) oli suomalainen [[oikeustiede|lakimies]] ja [[säveltäjä]].

Henrik Borenius syntyi vanhaan [[Borenius|Boreniuksen]] pappissukuun, joka 1600-luvun lopulla oli nimeltään Lähteenkorva. Hänen isänsä [[Alexander Ferdinand Borenius]] toimi Porvoossa [[Borgå gymnasium|kymnaasin]] lehtorina sekä sittemmin [[tuomiokapituli]]n asessorina ja osallistui [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|valtiopäiville]]. HenrikBorenius opiskeli samassa kymnaasissa muun muassa [[Johan Ludvig Runeberg|J. L. Runebergin]] oppilaana. Hän suoritti [[Ylioppilastutkinto|ylioppilastutkinnon]] vuonna 1857 ja opiskeli [[Helsingin yliopisto|Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa]]. Ylioppilasaikoinaan hän harrasti kuorolaulua ja viulunsoittoa, mutta hänen musiikinopinnoistaan ei ole tietoa. Hän johti yhtä ”Kaksitoistikoista”"Kaksitoistikoista" ({{k-sv|Tolfvan}}), jotka kiersivät maata keräämässä rahaa [[Vanha ylioppilastalo|Ylioppilastalon]] rakentamiseen. Vuosina 1860–1864 hän johti [[Akademiska Sångföreningen]]in kuoroa.

Borenius valmistui ensin filosofian maisteriksi 1864 ja molempainmolempien oikeuksien kandidaatiksi 1873. Hän hoiti juridisia virkoja muun muassa [[Suomen senaatti|senaatissa]] ja toimi [[Prokuraattori (Suomi)|prokuraattorin]] apulaisena 1887–1892, senaattorina 1892–1902 sekä [[Vaasan hovioikeus|Vaasan hovioikeuden]] presidenttinä 1902–1909.