Ero sivun ”SSD” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+päivityspyyntö artikkelin vanhentuneille tiedoille. fix. kh. fix viitteet. +korjauspyyntö viitteille. |
|||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee tallennusvälinettä, [[SSD (yhtye)|SSD]] on myös yhdysvaltalainen metalli- ja punk-yhtye}}
{{Korjattava/päivitys|Wikipedia ei ole [[Wikipedia:Ei uutta tutkimusta|uutta tutkimusta]] mutta kehitys on sittemmin kehittynyt.}}
[[File:Vertex 2 Solid State Drive by OCZ-top oblique PNr°0307.jpg|thumb|Kuluttajamarkkinoille suunnattu moderni 2,5 tuuman SSD]]
[[Kuva:2008Computex Ritek RiDATA Ultra-S IDE SATA2 SSD.jpg|thumb|SSD-levyjä.]]
Rivi 8 ⟶ 9:
SSD:ssä on monia etuja perinteiseen kiintolevyyn verrattuna: lyhyempi hakuaika, nopeampi tiedonsiirto, vähäisempi virrankulutus ja lämmöntuotto sekä äänettömyys. SSD on myös kiintolevyä kevyempi ja, koska siinä ei ole liikkuvia osia, se kestää paremmin ääriolosuhteita, kuten korkeita lämpötiloja, mekaanista rasitusta, tärinää ja iskuja. Kiintolevystä poiketen SSD-levy ei myöskään vaadi [[Eheyttäminen_(tietotekniikka)|eheyttämistä]].
Varjopuolena SSD-levyillä on korkea hinta suhteessa tallennuskapasiteettiin. SSD myös kuluu käytössä, koska sen muistipaikoilla on rajallinen uudelleenkirjoituskertojen määrä. Tämä kuitenkaan ei ole käytännössä osoittautunut ongelmaksi. SSD-levyt antavat paljon vähemmän vihiä kunnostaan. Raporttien mukaan ne saattavat pahimmillaan vain lopettaa toimintansa tai kadottaa dataa, toisin kuin perinteisistä kiintolevyistä huomaa usein kun ne alkavat hajota.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.zdnet.com/article/ssd-reliability-in-the-real-world-googles-experience/ | Nimeke = SSD reliability in the real world:
== Kehitys ==
Rivi 15 ⟶ 16:
SSD on nopeasti kehittyvä teknologia. SSD-levyjen tallennuskapasiteetti ja tiedonsiirtonopeus nousevat jatkuvasti, hintojen samalla laskiessa ja tarjonnan monipuolistuessa.
Vuonna 2007 kaupallisten SSD-muistien maksimikoko oli 32
Vuonna 2009 Micron esitteli ensimmäisen [[Serial ATA|SATA]]
Suorituskykyvyn lisääntyessä sisäisen [[Keskusmuisti|RAM
Luontaisesti SSD-massamuisti on nopea lukemaan tietoa, suurimmat erot eri SSD-laitteiden välillä syntyvät tiedon kirjoitusnopeudessa.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://arstechnica.com/gadgets/2008/03/ssds-in-2008-fast-speeds-200mbsec-over-price-cuts/ |
Hyvä suorituskyky on lisännyt kysyntää nopeammille liitäntätavoille, kuten SATA
== Muistitekniikka ==
Uusien SSD-laitteiden tekniikka perustuu [[NAND-Flash
MLC (Multi Level Cell) ja SLC (Single Level Cell) ovat [[NAND-Flash]] tekniikan osia, solutyyppejä. Nelitilainen MLC on edullisempi mutta vikaherkempi, [[binäärinen]] SLC on nopeampi ja kalliimpi. MLC soluja tarvitaan puolet vähemmän kuin kaksitilaisia, mutta noin puolet suurempi virheenkorjausbittien tarve vie osan saadusta hyödystä.<ref>{{Verkkoviite |
30. tammikuuta 2010 [[Intel-Micron Flash Technologies]] julkisti 25 nm:n valmistusprosessin MLC-NAND -muistille.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.anandtech.com/show/2928 | nimeke = Intel & Micron Announce 25nm NAND Flash Production | tekijä = anandtech.com - Anand Lal Shimpi | ajankohta = 30.1.2010 | viitattu = 1.2.2015 | kieli = {{en}}}}</ref>
Uudelleenkirjoitusten määrää tekniikoittain:<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://muropaketti.com/samsung-julkaisi-840-evo-ssd-asemat | nimeke = Samsung julkaisi 840 EVO -SSD-asemat | tekijä = muropaketti.com - Ville Suvanto | ajankohta = 18.7.2013 | viitattu = 1.2.2015 | kieli = {{fi}}}}</ref>
* TLC 1
* MLC 4
* SLC 100
== Muistisolujen tasainen kulutus ==
Rivi 54 ⟶ 55:
Perinteisillä kiintolevyillä kullekin sektorille voi kohdistaa kaksi komentoa: lue ja kirjoita. SSD-levyillä komentoja on kolme: lue, pyyhi ja kirjoita. Tiedoston päälle ei voi kirjoittaa uutta tietoa ennen kuin vanha sisältö on ensin pyyhitty.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.applegazette.com/mac/os-x-lion-adds-better-ssd-support/ | nimeke = OS X Lion Adds Better SSD Support | tekijä = applegazette.com - Tanner Godarzi | ajankohta = 26.2.2011 | viitattu = 1.11.2011 | kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.pcworld.com/article/2043634/how-to-stretch-the-life-of-your-ssd-storage.html | nimeke = How to stretch the life of your SSD storage | tekijä = pcworld.com | ajankohta = | viitattu = 1.2.2015 | kieli = {{en}}}}</ref>
Muistisolut SSD-levyllä on jaettu blokkeihin jotka on edelleen jaettu sivuihin. Blokin koko on tyypillisesti 512
Yhdenkin bitin muuttaminen edellyttää koko 512
Kun tiedosto käyttäjän näkökulmasta poistetaan, sitä ei normaalisti poisteta, vaan se poistetaan sisällysluettelosta ja tiedoston käyttämät bitit levyllä merkitään vapaaksi uuteen käyttöön. Tällöin SSD-levy ei voi tietää, mitkä sivut levyllä ovat todella käytössä ja mitkä ovat näennäisesti käytössä mutta kuuluvat poistetuille tiedostoille. Tuloksena on tarpeettomia lue–muokkaa–pyyhi–kirjoita-kierroksia. Tämä hidastaa ja kuluttaa levyä. TRIM-komennon avulla käyttöjärjestelmä voi kertoa levylle, mitkä sivut voi vapauttaa käyttöön.
Windows 7 ja uudemmat versiot sisältävät TRIM-komennon tuen. Linuxin ydin sisältää tuen versiosta 2.6.33 alkaen; komento välitetään perille mikäli käytössä on ext4-tiedostojärjestelmä
TRIM-komentoa ei sen alkuperäisessä määritelmässä voinut suorittaa asynkronisesti, mikä tarkoitti ettei sitä voinut asettaa jonoon levylle kohdistettujen muiden toimintojen kanssa. Jono täytyi tyhjentää ensin, mikä rajoitti suorituskykyä. Uudemmassa SATA 3.1 -standardissa tätä ongelmaa ei ole: TRIM-komento voidaan lisätä muiden komentojen sekaan.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://techreport.com/news/21311/sata-3-1-spec-brings-swap-standard-improved-trim | nimeke = SATA 3.1 spec brings swap standard, improved TRIM | tekijä = techreport.com - Cyril Kowaliski | ajankohta = 18.7.2011 | viitattu = 1.2.2015 | kieli = {{en}}}}</ref>
Rivi 71 ⟶ 72:
== Viitteet ==
{{Korjattava/viitteet}}
{{Viitteet|sarakkeet}}
== Aiheesta muualla ==
|