Ero sivun ”SSD” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+päivityspyyntö artikkelin vanhentuneille tiedoille. fix. kh. fix viitteet. +korjauspyyntö viitteille.
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee tallennusvälinettä, [[SSD (yhtye)|SSD]] on myös yhdysvaltalainen metalli- ja punk-yhtye}}
{{Korjattava/päivitys|Wikipedia ei ole [[Wikipedia:Ei uutta tutkimusta|uutta tutkimusta]] mutta kehitys on sittemmin kehittynyt.}}
[[File:Vertex 2 Solid State Drive by OCZ-top oblique PNr°0307.jpg|thumb|Kuluttajamarkkinoille suunnattu moderni 2,5 tuuman SSD]]
[[Kuva:2008Computex Ritek RiDATA Ultra-S IDE SATA2 SSD.jpg|thumb|SSD-levyjä.]]
Rivi 8 ⟶ 9:
SSD:ssä on monia etuja perinteiseen kiintolevyyn verrattuna: lyhyempi hakuaika, nopeampi tiedonsiirto, vähäisempi virrankulutus ja lämmöntuotto sekä äänettömyys. SSD on myös kiintolevyä kevyempi ja, koska siinä ei ole liikkuvia osia, se kestää paremmin ääriolosuhteita, kuten korkeita lämpötiloja, mekaanista rasitusta, tärinää ja iskuja. Kiintolevystä poiketen SSD-levy ei myöskään vaadi [[Eheyttäminen_(tietotekniikka)|eheyttämistä]].
 
Varjopuolena SSD-levyillä on korkea hinta suhteessa tallennuskapasiteettiin. SSD myös kuluu käytössä, koska sen muistipaikoilla on rajallinen uudelleenkirjoituskertojen määrä. Tämä kuitenkaan ei ole käytännössä osoittautunut ongelmaksi. SSD-levyt antavat paljon vähemmän vihiä kunnostaan. Raporttien mukaan ne saattavat pahimmillaan vain lopettaa toimintansa tai kadottaa dataa, toisin kuin perinteisistä kiintolevyistä huomaa usein kun ne alkavat hajota.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.zdnet.com/article/ssd-reliability-in-the-real-world-googles-experience/ | Nimeke = SSD reliability in the real world: Google'sGoogle’s experience | ZDNet| Tekijä = Harris, Robin | ZDNet | Julkaisu = ZDNet | Ajankohta = 25.2.2016 | Viitattu = 20.3.2016}}</ref>
 
== Kehitys ==
Rivi 15 ⟶ 16:
SSD on nopeasti kehittyvä teknologia. SSD-levyjen tallennuskapasiteetti ja tiedonsiirtonopeus nousevat jatkuvasti, hintojen samalla laskiessa ja tarjonnan monipuolistuessa.
 
Vuonna 2007 kaupallisten SSD-muistien maksimikoko oli 32 &nbsp;GB ja hinta n. 1000noin 1&nbsp;000&nbsp;dollaria ja parhaiden mallien luku- ja myös kirjoitusnopeus ohitti nopeimmat [[kiintolevy]]t. Keväällä 2008 markkinoille tuli useita merkkejä ja malleja suurilta valmistajilta kuten [[Samsung]] ja laitteen kapasiteetti kasvoi 128 &nbsp;GB:ksi ja myös laitteiden hinta alkoi laskea rajusti. Suuret kannettavien tietokoneiden valmistajat, kuten [[Dell]] ja [[Apple]], tarjosivat kesällä 2008 SSD:tä optiona joihinkin uusiin kannettaviin tietokoneisiin.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://gizmodo.com/345101/adding-a-64gb-ssd-to-the-macbook-air-1300-extra-please | nimekeNimeke = Adding a 64GB SSD to the Macbook Air | tekijäTekijä = gizmodo.com -Frucci, Adam Frucci| Julkaisu = Gizmodo | ajankohtaAjankohta = 15.1.2008 | viitattuJulkaisija = Gawker Media | Viitattu = 2.7.2008 | kieliKieli = {{en}} }}</ref>
 
Vuonna 2009 Micron esitteli ensimmäisen [[Serial ATA|SATA]] 6Gbps 6&nbsp;Gbps&nbsp;-väylää hyödyntävän SSD-levyn.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.dailytech.com/UPDATED+Micron+Announces+Worlds+First+Native+6Gbps+SATA+Solid+State+Drive/article17007.htm | nimekeNimeke = Micron Announces World'sWorld’s First Native 6Gbps SATA Solid State Drive | tekijäTekijä = dailytech.com - Jansen, Ng | ajankohtaJulkaisu = DailyTech LLC. | Ajankohta = 2.12.2009 | viitattuViitattu = 8.4.2010 | kieliKieli = {{en}} }}</ref> Laite kykenee yli 350 &nbsp;MB/s luku-, ja yli 200 MB/s &nbsp;kirjoitusnopeuksiin.
 
Suorituskykyvyn lisääntyessä sisäisen [[Keskusmuisti|RAM]]-puskurimuistin]] määrä on lisääntynyt SSD-asemissa.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.storagesearch.com/ram-in-flash-ssd.html | nimekeNimeke = RAM Cache Ratios in flashFlash SSDs | tekijäTekijä = storagesearch.com -Kerekes, Zsolt Kerekes| Julkaisu = Storagesearch | ajankohtaAjankohta = heinäkuu 2009 | viitattuViitattu = 25.1.2010 | kieliKieli = {{en}} }}</ref>
 
Luontaisesti SSD-massamuisti on nopea lukemaan tietoa, suurimmat erot eri SSD-laitteiden välillä syntyvät tiedon kirjoitusnopeudessa.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://arstechnica.com/gadgets/2008/03/ssds-in-2008-fast-speeds-200mbsec-over-price-cuts/ | nimekeNimeke = SSDs in 2008: fast speeds (200MB/sec) over price cuts | tekijäTekijä = arstechnica.com -Hruska, Joel Hruska| Julkaisu = Ars Technica | ajankohtaAjankohta = 14.3.2008 | viitattuJulkaisija = Condé Nast | Viitattu = 1.2.2015 | kieliKieli = {{en}} }}</ref>
 
Hyvä suorituskyky on lisännyt kysyntää nopeammille liitäntätavoille, kuten SATA 6Gbps6&nbsp;Gbps ja USB &nbsp;3.0.
 
== Muistitekniikka ==
 
Uusien SSD-laitteiden tekniikka perustuu [[NAND-Flash]]|NAND-Flash:iin]], joka mahdollistaa suuremman kirjoitusnopeuden kuin aiemmissa [[muistitikku|muistitikuissa]] ja [[muistikortti|muistikorteissa]].
 
MLC (Multi Level Cell) ja SLC (Single Level Cell) ovat [[NAND-Flash]] tekniikan osia, solutyyppejä. Nelitilainen MLC on edullisempi mutta vikaherkempi, [[binäärinen]] SLC on nopeampi ja kalliimpi. MLC soluja tarvitaan puolet vähemmän kuin kaksitilaisia, mutta noin puolet suurempi virheenkorjausbittien tarve vie osan saadusta hyödystä.<ref>{{Verkkoviite | osoiteOsoite = http://www.storagesearch.com/siliconsys-art1.html | nimekeNimeke = Increasing Flash SSD Reliability | tekijä = storagesearch.com | ajankohta = | viitattu = 2.7.2008 | kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.electronicsweekly.com/mannerisms/memory/the-potential-for-solid-state-2007-06/ | nimekeNimeke = Serious SSDs Look Possible | tekijä = electronicsweekly.com - David Manners | ajankohta = 26.6.2007 | viitattu = 2.7.2008 | kieli = {{en}}}}</ref> Vähiten uudelleenkirjoitusta kestää TLC-tekniikka.
 
30. tammikuuta 2010 [[Intel-Micron Flash Technologies]] julkisti 25 nm:n valmistusprosessin MLC-NAND -muistille.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.anandtech.com/show/2928 | nimeke = Intel & Micron Announce 25nm NAND Flash Production | tekijä = anandtech.com - Anand Lal Shimpi | ajankohta = 30.1.2010 | viitattu = 1.2.2015 | kieli = {{en}}}}</ref>
 
Uudelleenkirjoitusten määrää tekniikoittain:<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://muropaketti.com/samsung-julkaisi-840-evo-ssd-asemat | nimeke = Samsung julkaisi 840 EVO -SSD-asemat | tekijä = muropaketti.com - Ville Suvanto | ajankohta = 18.7.2013 | viitattu = 1.2.2015 | kieli = {{fi}}}}</ref>
* TLC 1 &nbsp;000 &nbsp;kertaa
* MLC 4 &nbsp;000 &nbsp;kertaa
* SLC 100 &nbsp;000 &nbsp;kertaa
 
== Muistisolujen tasainen kulutus ==
Rivi 54 ⟶ 55:
Perinteisillä kiintolevyillä kullekin sektorille voi kohdistaa kaksi komentoa: lue ja kirjoita. SSD-levyillä komentoja on kolme: lue, pyyhi ja kirjoita. Tiedoston päälle ei voi kirjoittaa uutta tietoa ennen kuin vanha sisältö on ensin pyyhitty.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.applegazette.com/mac/os-x-lion-adds-better-ssd-support/ | nimeke = OS X Lion Adds Better SSD Support | tekijä = applegazette.com - Tanner Godarzi | ajankohta = 26.2.2011 | viitattu = 1.11.2011 | kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.pcworld.com/article/2043634/how-to-stretch-the-life-of-your-ssd-storage.html | nimeke = How to stretch the life of your SSD storage | tekijä = pcworld.com | ajankohta = | viitattu = 1.2.2015 | kieli = {{en}}}}</ref>
 
Muistisolut SSD-levyllä on jaettu blokkeihin jotka on edelleen jaettu sivuihin. Blokin koko on tyypillisesti 512 &nbsp;kilotavua, jokainen sivu 4neljä kilotavua. Kerralla voidaan lukea tai kirjoittaa yksi sivu, mutta pyyhintä pitää tehdä koko blokki kerrallaan. Ongelma syntyy siitä, että SSD-levy ei voi tietää, mitkä sivut ovat todella käytössä, koska tiedostojärjestelmällä ei ole suoraa yhteyttä levyyn. TRIM-komento korjaa tätä ongelmaa.
 
Yhdenkin bitin muuttaminen edellyttää koko 512 &nbsp;kilotavun blokin lukemista levyn sisäiseen välimuistiin, välimuistissa olevan kopion muokkausta, blokin pyyhintää ja 512 &nbsp;kilotavun kirjoittamista.
 
Kun tiedosto käyttäjän näkökulmasta poistetaan, sitä ei normaalisti poisteta, vaan se poistetaan sisällysluettelosta ja tiedoston käyttämät bitit levyllä merkitään vapaaksi uuteen käyttöön. Tällöin SSD-levy ei voi tietää, mitkä sivut levyllä ovat todella käytössä ja mitkä ovat näennäisesti käytössä mutta kuuluvat poistetuille tiedostoille. Tuloksena on tarpeettomia lue–muokkaa–pyyhi–kirjoita-kierroksia. Tämä hidastaa ja kuluttaa levyä. TRIM-komennon avulla käyttöjärjestelmä voi kertoa levylle, mitkä sivut voi vapauttaa käyttöön.
 
Windows 7 ja uudemmat versiot sisältävät TRIM-komennon tuen. Linuxin ydin sisältää tuen versiosta 2.6.33 alkaen; komento välitetään perille mikäli käytössä on ext4-tiedostojärjestelmä "discard"”discard”-valinnalla.
 
TRIM-komentoa ei sen alkuperäisessä määritelmässä voinut suorittaa asynkronisesti, mikä tarkoitti ettei sitä voinut asettaa jonoon levylle kohdistettujen muiden toimintojen kanssa. Jono täytyi tyhjentää ensin, mikä rajoitti suorituskykyä. Uudemmassa SATA 3.1 -standardissa tätä ongelmaa ei ole: TRIM-komento voidaan lisätä muiden komentojen sekaan.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://techreport.com/news/21311/sata-3-1-spec-brings-swap-standard-improved-trim | nimeke = SATA 3.1 spec brings swap standard, improved TRIM | tekijä = techreport.com - Cyril Kowaliski | ajankohta = 18.7.2011 | viitattu = 1.2.2015 | kieli = {{en}}}}</ref>
Rivi 71 ⟶ 72:
 
== Viitteet ==
{{Korjattava/viitteet}}
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
== Aiheesta muualla ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/SSD