Ero sivun ”Kansallissosialismi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 88.113.35.42) ja palautettiin versio 15569439, jonka on tehnyt Jukka Wallin |
|||
Rivi 122:
Suomessa toimi 1930- ja 1940-luvulla useita pieniä kansallissosialistisia järjestöjä, jotka ottivat mallia saksalaisista natseista ja pitivät yhteyksiä näihin. Tunnetuimpia järjestöistä olivat [[Arvi Kalsta]]n johtamat [[Suomen Kansan Järjestö]] (1933–1936) ja [[Kansallissosialistien Järjestö]] (1940–1944), [[Teo Snellman]]in [[Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö]] (1940–1944) ja [[Yrjö Raikas|Yrjö Raikkaan]] [[Suomen Kansallissosialistit]] (1941–1944). Muita olivat esimerkiksi [[Aseveljien Työjärjestö]] (1942), [[Isänmaallinen Kansanpuolue]] (1932–1933), [[Suomalaissosialistinen Työväen Puolue]] (1934–1944) ja [[Suomen Työrintama]] (1936–1939). [[Yrjö Ruutu|Yrjö Ruudun]] johtama [[Suomalaissosialistinen puolue|Suomen Kansallissosialistinen Liitto]] (1932–1937) ei nimestään huolimatta kannattanut saksalaistyyppistä kansallissosialismia ja se vaihtoi 1933 nimensä Suomalaissosialistiseksi puolueeksi. Vuoden 1933 eduskuntavaaleissa kansallissosialistit saivat koko maassa yhteensä noin 4 000 ääntä.
Suomen Kansan Järjestö tarjosi jo vuonna 1934 Adolf Hitlerin ''Taisteluni''-teoksen käännösoikeuksia kustannusyhtiö [[Otava (kustannusyhtiö)|Otavalle]], mutta tämä kieltäytyi. Valtaosalle suomalaisista Hitler oli tuolloin vielä tuntematon pyrkyri, jonka ei uskottu pysyvän kauankaan vallassa. Toinen Suomen suurimmista kustannusyhtiöistä, [[WSOY]], sai teoksen julkaisuoikeudet [[välirauhan aika]]na kesällä 1940 sen jälkeen, kun saksalainen kustantamo oli hyväksynyt kääntäjäksi [[Lauri Hirvensalo]]n WSOY:n varmistettua tämän "arjalaisen" sukutaustan. ''Taisteluni''-teoksen kahta osaa ja yhdistettyä laitosta myytiin vuosina 1941–1944 Suomen oloissa suuri määrä, 32 000 kappaletta, ja professori [[V. A. Koskenniemi]] kirjoitti siitä ylistävän arvion [[Uusi Suomi]] -lehteen. Kuitenkin vain harvat suomalaiset lukijat lienevät jaksaneet kahlata teoksen raskaan tekstin kokonaan läpi, eikä teos synnyttänyt Suomessa mitään kansallissosialistista liikehdintää.<ref>
Toisen maailmansodan jälkeisistä suomalaisista kansallissosialisteiksi julistautuneista henkilöistä tunnetuin lienee [[Turku|Turussa]] ja [[Naantali]]ssa vaikuttanut [[Pekka Siitoin]], joka johti ensin ''[[Isänmaallinen Kansanrintama|Isänmaallista Kansanrintamaa]]'', joka sittemmin lakkautettiin ja jonka tilalle perustettiin rekisteröimätön ''[[Kansallis-demokraattinen Puolue]]''. Siitoimen kansallissosialismi nojasi vahvasti 1930-luvun Saksan ihannointiin ja nostalgiaan, eikä se saavuttanut mainittavaa kannatusta edes muiden kansallissosialistien keskuudessa. Myös [[Väinö Kuisma]]n aiemmin johtama ''Suomi - Isänmaa'' -puolue (nyk. ''Suomen Isänmaallinen Kansanliike'', aiemmin tunnettu nimillä ''Arjalainen Germaaniveljeskunta'', ''Isänmaallinen Oikeisto'' ja ''Suomi Nousee - Kansa Yhdistyy'') sai vaikutteita kansallissosialismista, vaikka se määrittelikin ideologiansa nimikkeellä Kalevalainen nationalismi. Myöhemmin Suomessa on toiminut joitakin pieniä rekisteröimättömiä ryhmittymiä, joista osa on ollut ideologisesti kansallissosialismia lähellä, kuten ''Rautainen Kansallissosialismi'', ja osa suoraan kansallissosialistista maailmankatsomusta julistavia, kuten [[Suomen Vastarintaliike]].
Rivi 157:
*[[Otto Strasser]] – Puolueen sisäisen vasemmistolaisen opposition johtaja ja pääideologi
*[[Fritz Todt]] – Kolmannen valtakunnan työpalveluorganisaation perustaja.
*Anu Huutaja
== Katso myös ==
| |||