Ero sivun ”Kuollut kieli” versioiden välillä

Kielen kuolemiselle on useita syitä, kuten seka-avioliitot, muuttoliikkeet, kuten isot maahanmuuttoaallot<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.mercator-research.eu/nl/onderzoekprojecten/bedreigde-talen/foundation-for-endangered-languages/|nimeke = Foundation for Endangered Languages - Mercator Research Centre|julkaisu = www.mercator-research.eu|viitattu = 2016-04-04}}</ref>, [[kaupungistuminen]], vainot, ylikansalliset kulttuurivaikutteet sekä vähemmistökieliä syrjivä politiikka. Mikäli pieni kieli elää eristyneenä omalla alueellaan eivätkä sen puhujat ole juuri tekemisissä alueella nimellistä valtaa pitävän valtion ja yhteiskunnan kanssa, ei kieltä yleensä uhkaa mikään. Tilanne muuttuu pulmalliseksi vasta, kun pieni kieliyhteisö tulee voimakkaammin osaksi isompien kielten puhujien yhteiskuntaa esimerkiksi siten, että kieliyhteisön elinkeino tai elinympäristö tuhoutuu ja ryhmä joutuu etsimään uutta elämää isommasta yhteiskunnasta. Aiemmin oman yhteisönsä valtakielestä tuleekin tällöin [[vähemmistökieli]] isommassa yhteisössä. Tällaisessa yhteisössä korkein asema on jollakin toisella kielellä, jonka opettelu on usein etu ja houkutus vähemmistökielen puhujille. Vähemmistökielen aseman heikkeneminen alkaa, kun vanhemmat eivät enää pidä oman äidinkielensä opettamista lapsille tärkeänä ja vähemmistökieli uhkaa jäädä kotikieleksi ja vähitellen hävitä kokonaan käytöstä. Yleensä katsotaan, että kieli säilyy pitkiä aikoja vain, jos sillä on yhteisössään korkea asema. Usein seka-avioituminen, muuttoliikkeet ja kulttuurikontaktit sekä tietoinen syrjintä saavat vähemmistökielten puhujat vaihtamaan kieltään.