Ero sivun ”Kuninkaanlähde (Köyliö)” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
laajennettu |
p →Historiaa: w + kh |
||
Rivi 35:
== Historiaa ==
[[File:Kuninkaanlähde Köyliön Kankaanpäässä.jpg|thumb|Kuninkaanlähteen muistomerkki.]]
Kuninkaanlähde sai nimensä kuningas Kustaa III:n juhannusaattona 1775 paikalle tekemän vierailun johdosta. [[Hämeenlinna]]sta [[Kokemäenkartano]]n kautta [[Turku]]n matkalla ollut hallitsija pysähtyi lähteelle seuraamaan paikalle leiriytyneen [[Kuninkaallinen henkirakuunarykmentti|kuninkaallisen henkirakuunarykmentin]] Kankaanpään kylässä pidettyjä harjoituksia. Kuninkaan poistuttua yösijaansa Pryhtin ratsutilalle, käytiin lähteen rannalla henkirakuunarykmentin sotilaan hengen vaatinut kaksintaistelu. Vastakkain olivat 24-vuotiaat Arns Gabriel Grüner ja [[Ulrik Karl Stierneld]], jotka kilvoittelivat paikallisen nuoren naisen suosiosta. Miekoilla käydyn kaksintaistelun hävisi kuollettavasti päähän haavoittunut Grüner, joka muutamaa päivää myöhemmin haudattiin [[Köyliön kirkko]]on. Hänen kaksintaistelussa käyttämänsä miekka on nykyään nähtävissä kirkon sakastissa.
Samana vuonna tapahtuneen patoamisen jälkeen Kuninkaanlähteen rannoille alkoi muodostumaan erilaista elinkeinotoimintaa. Paikalla aloitettiin muun muassa [[tervanpoltto]], joka jatkui aina vuoteen 1919 saakka.<ref name=kauko/> Tervahautojen jäännöksiä on edelleen nähtävissä Kuninkaanlähteen rantatörmissä.<ref name=museo/> Tervanpolton yhteydessä Kuninkaanlähteellä järjestettiin kyläjuhlia, joihin liittyi ruokaa, juomaa ja tanssia. Valmista tervaa myytiin muun muassa Turun, [[Pori]]in ja [[Uusikaupunki|Uudenkaupungin]] kalastajille. 1900-luvun alussa lähteen tuntumassa toimi nahkureita, jotka käyttivät sen vettä nahan liotukseen. Kahdessa eri myllyssä puolestaan jauhettiin viljaa ja valmistettiin [[päre]]itä. Suurempi 1800-luvulta peräisin oleva mylly on museoituna Myllypuron varrella Kuninkaanlähteen länsipäässä.<ref name=kauko/>
|