Ero sivun ”Venäjän keisarikunta” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisimmät 3 tekstimuutosta (tehnyt 91.154.52.175) ja palautettiin versio 15318069, jonka on tehnyt StrynBot: ei tietolähteitä
Rivi 51:
}}
 
'''Venäjän keisarikunta''' ({{k-ru|Росси́йская Импе́рия|Rossijskaja Imperija}}) oli [[Eurooppa|Euroopan]] itäosista [[Beringinmeri|Beringinmerelle]] ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917. Se sai alkunsa [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] aikana, jolloin Venäjä laajeni [[Baltia]]sta [[Tyynimeri|Tyynellemerelle]], ja kesti aina vuoden 1917 [[Helmikuun vallankumous|helmikuun vallankumoukseen]] asti, jolloin keisari [[Nikolai II]] syrjäytettiin.<ref name=Alkus>{{Verkkoviite |Osoite =http://countrystudies.us/russia/92.htm| Nimeke = Chronology of Important Events| Tekijä = Curtis| Selite = | Kieli={{en}}| Viitattu = 07.03.2014}}</ref> Keisarikuntaa edelsi [[Moskovan Venäjä]] ja seurasi [[Venäjän tasavalta]]. Vaikka tosisiallisesti Venäjän keisarikunta lakkasi siihen, kun [[Nikolai II]]:n veli kieltäytyi vastaanottamasta keisarin tehtävää niin muodollisesti Venäjä oli edelleen valtiosäännöltään keisarikunta kuitenkin siten, että keisarin valtuudet olivat siirtyneet [[valtioduuma]]lle, jolloin Venäjä oli tosiasiallisesti pääministerin johtama tasavalta.
 
Venäjän muuttaminen valtiosäännöltään liittovaltioksi piti tapahtua perustuslakia säätävässä kansalliskokouksessa, jonka vaalit pidettiin, mutta joka kokouksena ei voinut jatkaa [[5. tammikuuta]] 1918 alkanutta työtään loppuun siksi, että [[bolševikit|bolševikkien]] punakaartit hajottivat kansalliskokouksen, jolloin toimeenpanovalta jäi 7.-8. marraskuuta 1917 vallan kaapanneelle [[kansankomissaarien neuvosto]]lle, mikä kiistettiin alkaneessa [[Venäjän sisällissota|Venäjän sisällissodassa]] sekä itsenäistyvien valtioiden itsenäisyys- ja sisällissodissa.
 
== Historia ==
Rivi 67 ⟶ 65:
Pietari oli kiinnostunut [[Sodankäynti|sotimisesta]], erityisesti tykistöstä ja merenkäynnistä. Hän soti [[tataarit|tataareja]] ja [[osmanien valtakunta|osmaneja]] vastaan ja valloitti Azovin 1696 ja sai Venäjälle ensimmäisen sataman [[Mustameri|Mustallemerelle]]. Jatkaakseen sotaa osmaneja vastaan, Pietari matkusti ensimmäisenä tsaarina Länsi-Eurooppaan etsimään liittolaisia [[Brandenburg]]ista, [[Alankomaat|Alankomaista]], [[Englanti|Englannista]] ja [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhästä roomalaisesta keisarikunnasta]]. Matkalla hän värväsi satoja asiantuntijoita ja mestareita. Matka jäi lyhyeksi Sofian yritettyä kaappausta, jonka Pietarin tukijat kukistivat. Pietari teloitutti satoja salaliittoon osallistuneita ja jätti ruumiit näytille varoitukseksi muille.<ref name=Pietari></ref>
 
Jäädessään ilman tukea turkkilaisia vastaan Pietari teki rauhan osmanien valtakunnan kanssa 1700 ja päätti pyrkiä saamaan haltuunsa satamia [[Itämeri|Itämereltä]]. Hyödyntäen [[Ruotsi]]n ja [[Puola]]n välistä sotaa, hän hyökkäsi Ruotsille kuuluneeseen [[Narva]]an. Ruotsin [[Kaarle XII]] oli kuitenkin voimakkaampi. Venäjän armeija kärsi kovan takaiskun [[Narvan taistelu]]ssa marraskuussa 1700. Ruotsin kuningas ei kuitenkaan hyödyntänyt tilaisuutta edelleen, vaan keskittyi sotimaan Puolaa vastaan asettaakseen oman ehdokkaansa valtaistuimelle. Pietari kokosi armeijansa uudelleen ja voitti viimein Venäjälle edenneen Kaarlen [[Pultavan taistelu]]ssa 1709. Kaarlen paetessa osmanien sulttaanin luo Pietari julisti uudelleen sodan turkkilaisille, jossa hän kuitenkin menetti jälleen [[Asovanmeri|Asovanmeren]] satamansa. [[Suuri Pohjan sota]] jatkui kuitenkin vielä vuoteen 1721, jona aikana Venäjä valloitti [[Liivinmaa]]n, [[Eestinmaa]]n, [[Inkeri]]n, [[Suomi|Suomen]] ja hyökkäsi [[länsipohja]]an asti tuhoamaan [[Uumaja]]n. [[Uudenkaupungin rauha]]ssa Ruotsin suurvalta-asema oli ohi, ja Pietari sai loistavasta menestyksestään keisarin tittelin.<ref name=Pietari></ref>
Jäädessään ilman tukea turkkilaisia vastaan Pietari teki rauhan osmanien valtakunnan kanssa 1700 ja päätti pyrkiä saamaan haltuunsa satamia [[Itämeri|Itämereltä]]. Venäjän yhteydet Itämerelle olivat katkenneet Ruotsin voitokkaan sodan ja [[Stolbovan rauha]]n jälkeen 1617, jolloin Venäjän länsimerenkulun kanavaksi oli jäänyt pääasiassa vain [[Arkangelin satama]].
 
Hyödyntäen [[Ruotsi]]n ja [[Puola]]n välistä sotaa, hän hyökkäsi Ruotsille kuuluneeseen [[Narva]]an. Ruotsin [[Kaarle XII]] oli kuitenkin voimakkaampi. Venäjän armeija kärsi kovan takaiskun [[Narvan taistelu]]ssa marraskuussa 1700. Ruotsin kuningas ei kuitenkaan hyödyntänyt tilaisuutta edelleen, vaan keskittyi sotimaan Puolaa vastaan asettaakseen oman ehdokkaansa valtaistuimelle. Pietari kokosi armeijansa uudelleen ja voitti viimein Venäjälle edenneen Kaarlen [[Pultavan taistelu]]ssa 1709. Kaarlen paetessa osmanien sulttaanin luo Pietari julisti uudelleen sodan turkkilaisille, jossa hän kuitenkin menetti jälleen [[Asovanmeri|Asovanmeren]] satamansa. [[Suuri Pohjan sota]] jatkui kuitenkin vielä vuoteen 1721, jona aikana Venäjä valloitti [[Liivinmaa]]n, [[Eestinmaa]]n, [[Inkeri]]n, [[Suomi|Suomen]] ja hyökkäsi [[länsipohja]]an asti tuhoamaan [[Uumaja]]n. [[Uudenkaupungin rauha]]ssa Ruotsin suurvalta-asema oli ohi, ja Pietari sai loistavasta menestyksestään keisarin tittelin.<ref name=Pietari></ref>
 
Pietari uudisti Venäjää monella tavalla. Hän perusti laivaston ja voitti sillä Ruotsin, länsimaisti armeijan, uudisti hallintojärjestelmän, perusti ensimmäisen virkamieskunnan ja senaatin. [[Kirkko]] liitettiin osaksi [[valtio]]ta ja patriarkaatti korvattiin [[pyhä synodi|pyhällä synodilla]], jota johti valtion virkamies. Pietarin aikana kerättyjen [[vero]]jen määrä kolminkertaistui. Henkiveron lisäksi [[viina]]a ja [[suola]]a alettiin verottaa. Hän länsimaisti Venäjää tapojen ja taiteen suhteen, perusti ensimmäisen kirjapainon ja [[Venäjän tiedeakatemia]]n. Länsimaistaminen tosin johti juopaan kansan ja ylimystön kesken. Pääkaupunki siirrettiin 1703 perustettuun länsimaistyyliseen [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]n kaupunkiin, joka oli rakennettu Ruotsilta vallatuille maille Suomenlahden pohjukkaan.<ref name=Pietari></ref><ref name ="ABOUT"/>
 
Pietari kuoli 1725.<ref name=Revolution>{{Verkkoviite |Osoite =http://countrystudies.us/russia/4.htm| Nimeke = Early Imperial Russia| Tekijä = Curtis| Selite = The Era of Palace Revolutions| Kieli={{en}}| Viitattu = 07.03.2014}}</ref> Vuonna 1727 Venäjä kirjoitti [[Kiakhtan sopimus|rajasopimuksen]] [[Kiina]]n kanssa, kuitenkin ensimmäisen kerran jo Moskovan Venäjän aikana vuonna 1689 [[Nertšinskin rauhansopimus|Nertšinskin rauhansopimuksessa]].<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://web.archive.org/web/20040212074747/http://www.american.edu/TED/ice/3sinosov.htm | nimeke = Sino-Soviet Amur Conflict | tekijä = | tiedostomuoto = | selite = Archives: The Treaty of Kyakhta, October 21, 1727.| julkaisu = | ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu = 12.03.2014| kieli = {{en}} }}</ref>