Ero sivun ”Kirmukarmu” versioiden välillä

901 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
Paranneltua tekstiä ja tuotu lisätietoa.
pEi muokkausyhteenvetoa
(Paranneltua tekstiä ja tuotu lisätietoa.)
'''Kirmukarmu''' (tai ''Kirmu'') on myyttinen [[Häme|hämäläinen]] sotapäällikkö.<ref>http://www.vesilahdenseurakunta.fi/historiaa/</ref><ref>http://www.narvasoft.fi/kktie/kirkarmu.html</ref> Hänen oletetaan eläneen mahdollisesti 1200-luvun alussa. Kirmukarmuun liittyy myös [[Kirmukarmun mäki]], joka on tunnettu merkittävistä [[Merovingiaika|merovingiaikaisista]] hautalöydöistään. Germund eli Girmund on mahdollisesti [[Muinaisgermaanit|muinaisgermaaninen]] nimi, joka [[Kustaa Vilkuna|Kustaa Vilkunan]] mukaan tarkoittaa suomeksi keihäsvartijaa (ger, gir = keihäs, mundr = vartija, suojelija). Nimi sopii hyvin Kirmukarmuun liittyvään arkeologiseen ja perimätiedolliseen aineistoon.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.narvasoft.fi/kktie/kirkarmu.html|nimeke=Vesilahti, Kirmukarmu|julkaisu=www.narvasoft.fi|viitattu=2016-04-02}}</ref>
Kirmukarmu (Kirmu) oli hämäläinen soturipäällikkö.<ref>http://www.vesilahdenseurakunta.fi/historiaa/</ref><ref>http://www.narvasoft.fi/kktie/kirkarmu.html</ref>
 
Tarinoissa Kirmukarmun kerrotaan lapsena herättäneen poikkeuksellisilla kyvyillään ihailua muissa. Hänen kerrotaan kasvaneen ankarassa kodissa rohkeaksi ja taitavaksi soturiksi. Hänen joukkojensa sotaretket kohdistuivat tarinoiden mukaan pääasiassa [[Novgorodin tasavalta|Novgorodiin]]. Rautakauden loppu oli [[Itämeri|Itämeren]] alueella väkivaltaista aikaa alueen heimojen tehdessä ryöstöretkiä aktiivisesti toistensa maille. Vastaavasti [[Novgorodin tasavalta|Novgorodista]] tehtiin historiallisten lähteiden mukaan vuodesta 1042 lähtien useita sotaretkiä Suomeen.
Kirmukarmun sanotaan vainonneen [[kristinusko|kristittyjä]], ja käyneen Venäjällä sotaretkillä. Kirmukarmun eräs vihollinen oli [[Hunnun Herra]], rauhanomainen kristinuskon levittäjä. Kirmukarmu sidotutti Hunnun Herran puuhun, ja jätti tämän kuolemaan nälkään. Hunnun herra ei kuitenkaan Kirmukarmun ihmetykseksi kuollut. Lopulta Hunnun herra pakeni, mutta jäi kiinni, jolloin Kirmukarmu repi häneltä kädet irti. Paikalliset kuitenkin pelastivat Hunnun herran ja sitoivat tämän käsien tyngät.<ref>SKS, Frans Kärjen kokoelmat, mm. nrot 13919-13927</ref>
 
[[Pakanuus|Pakanallisen]] Kirmukarmun sanotaan vainonneen [[kristinuskoKristinusko|kristittyjä]], ja käyneen Venäjällä sotaretkillä. KirmukarmunKansantarinat eräskertovat vihollinenrauhanomainen olikristinuskon levittäjän, [[Hunnun Herra|Hunnun Herran]], rauhanomainenja kristinuskonKirmukarmu levittäjäkohtaamisista. Kirmukarmu sidotutti Hunnun Herran puuhun, ja jätti tämän kuolemaan nälkään. Hunnun herra ei kuitenkaan Kirmukarmun ihmetykseksi kuollut. Lopulta Hunnun herra pakeni, mutta jäi kiinni, jolloin Kirmukarmu repi häneltä kädet irti. Paikalliset kuitenkin pelastivat Hunnun herran ja sitoivat tämän käsien tyngät.<ref>SKS, Frans Kärjen kokoelmat, mm. nrot 13919-13927</ref>
 
Kirmukarmun kerrotaan haavoittuneen ja joutuneen joukkoineen Venäjälle vangiksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.narvasoft.fi/kktie/kirkarmu.html|nimeke = Vesilahti, Kirmukarmu|julkaisu = www.narvasoft.fi|viitattu = 2016-03-30}}</ref> Mahdollisesti kyseisen Novgorodiin suuntautuneen epäonnistuneen sotaretken seurauksena Kirmukarmun sanotaan pettyneet pakanallisiin jumaliinsa ja vaikuttuneen [[Hunnun Herra|Hunnun herran]] uhrimielestä, jonka vuoksi hän lopulta kääntyi kristinuskoon.<ref>SKS, Frans Kärjen kokoelmat, mm. 13956</ref>
 
Kirmukarmun tovereihin kerrotaan kuuluneen muiden muassa [[Kaakilan linnakallio|Kaakilan linnakallion]] lähettyvillä elänyt Uljas-Urtti, Jaanun lappalainen setämies, venäjän kieltä osannut Osmo Karjalainen sekä Tarkan Mielikkitytär.
 
Kirmukarmun sanotaan eläneen kauan ennen [[Matti Kurki|Matti Kurjen]] aikoja (ehkä 1200-luvun alussa). Jo pienenä Kirmukarmu herätti poikkeuksellisilla kyvyillään ihailua muissa. Ankarassa kodissaan hän kasvoi rohkeaksi ja taitavaksi soturiksi ja myöhemmin hänestä tuli pakanapäällikkö. Hänen tovereihinsa kuuluivat muiden muassa [[Kaakilan linnakallio|Kaakilan linnakallion]] lähettyvillä vaikuttanut Uljas-Urtti, Jaanun lappalainen setämies, venäjän kieltä osannut Osmo Karjalainen sekä Tarkan Mielikkitytär. Sotaretket kohdistuivat [[Novgorodin tasavalta|Novgorodiin]], josta tehtiin historiallisten lähteiden mukaan vuodesta 1042 lähtien useita sotaretkiä Suomeen. Kirmukarmu joutui myös haavoituttuaan joukkoineen Venäjälle vangiksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.narvasoft.fi/kktie/kirkarmu.html|nimeke = Vesilahti, Kirmukarmu|julkaisu = www.narvasoft.fi|viitattu = 2016-03-30}}</ref> Novgorodiin suuntautuneen epäonnistuneen sotaretken seurauksena Kirmukarmun sanotaan pettyneet pakanallisiin jumaliinsa ja vaikuttuneen Hunnun herran uhrimielestä jonka vuoksi hän lopulta kääntyi kristinuskoon.<ref>SKS, Frans Kärjen kokoelmat, mm. 13956</ref>
== Lähteet ==
{{Viitteet}}