Ero sivun ”Niili” versioiden välillä

Niilinlaakson eläimistöön kuuluvat yhä jo muinaisen Egyptin piirtokirjoituksesta ja jumalistosta tutut [[pillerinpyörittäjä]], [[käärmekotka]], [[arohiirihaukka]], [[harjalintu]], [[pikkukorppikotka]] ja [[egyptinkobra]]. Kokonaan tai suurelta osalta jokea kadonneita ovat [[niilinkrokotiili]], [[afrikannorsu]], [[leijona]], [[vihermarakatti]] ja [[paviaanipaviaanit|papaviaani]]. Vedessä elää esimerkiksi [[Kelttikalat|kelttikaloja]], [[Kissakala|kissakaloja]] ja [[niilintilapia]]a. [[IibisIibikset|Iibistä]]tä ei enää tavata Egyptissä, mutta se elää yhä Saharan eteläpuolella. [[ŠakaaliKultasakaali|Sakaalia]]a tavataan aavikon reunoilla.<ref>Insight Guide: The Nile 2010, s. 178–179.</ref> Suddin suoalueella Sudanissa tavataan yli 400 muuttolintulajia.<ref>Insight Guide: The Nile 2010, s. 23.</ref>

Niilin rantojen kasvillisuus vaihtelee paljon pohjoisesta etelään. Egyptissä kasvavat esimerkiksi [[tamariski]] ja [[akaasiat]], joista suurin on [[niilinakaasia]], sekä viljelyskasveista esimerkiksi [[taatelipalmu]], [[banaani]] ja 1800-luvulla tuotu [[sokeriruoko]]. Assuanin padon eteläpuolella luonto muuttuu erilaiseksi. Sudanin rajalta Suddin soihin joen ympäristö on aavikkoa ja [[savanni]]a. Rannoilla kasvaa palmuja, ja etelämmäksi kohti Ugandaa mentäessä kasvillisuus muuttuu rehevämmäksi. Victorianjärven lähellä jokea ympäröivät viljelykset. Etiopiaan päin mentäessä kasvillisuus vaihtuu puoliaavikon pensaikosta metsiksi ja metsäisiksi ruohikkomaiksi. Ylängöillä lähellä joen alkulähdettä on pensaikkoa ja havumetsää.<ref>Insight Guide: The Nile 2010, s. 125.</ref> [[Papyruskaisla]], josta valmistettiin [[papyrus]]ta, oli aikoinaan yleinen etenkin suistossa, mutta se on nyt kadonnut suurimmasta osasta Egyptiä. <ref>Insight Guide: The Nile 2010, s. 179.</ref>