Ero sivun ”Luonnontieteellinen museo (Helsinki)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Päivittänyt muuttuneet tiedot ajantasalle. |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 18:
Rakennus koostuu kahdesta siivestä. Nelikerroksinen pääsiipi, jonka katolla on torni, muodostaa sen Arkadiankadulle ja Pohjoiselle Rautatienkadulle näkyvän julkisivun. Pääsiipeen sijoitettiin koulun johtajan ja inspehtorin virka-asunnot sekä kahden kerroksen korkuinen juhlasali. Kolmikerroksisessa, Nervanderinkadun suuntaisessa pitkässä sivusiivessä sijaitsivat luokkahuoneet sekä ortodoksinen kirkkosali. Luokkahuoneet oli järjestetty siten, että nuorimpien oppilaiden luokat olivat alimmassa ja vanhimpien ylimmässä kerroksessa.
Aleksanterin kimnaasi ehti toimia rakennuksessa vain muutaman vuoden. Itsenäistymisen jälkeen Suomessa sijainneet [[Venäjän valtion kiinteistöt Suomessa|Venäjän valtion kiinteistöt]] takavarikoitiin Suomen valtiolle, joka otti myös kimnaasirakennuksen haltuunsa. Rakennus siirtyi [[1917]] [[Helsingin jääkäriprikaati]]n käyttöön ja toimi [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] lopussa valkoisten joukkojen sotasairaalana. Rakennus oli kuitenkin takavarikoitu virheellisin perustein, sillä se ei ollut Venäjän valtion vaan yksityisen koulun omaisuutta, ja valtion oli sisällissodan jälkeen luovutettava sen hallinta takaisin Aleksanterin kimnaasin johtokunnalle. Koska kimnaasin toiminta oli loppunut, johtokunta myi rakennuksen valtiolle. Vuonna [[1919]] rakennukseen muutti vastaperustettu Suomen [[
Itsenäisyyden ensimmäisen vuosikymmenen aikana monien Helsingin venäläistyylisten rakennusten ulkoasua muutettiin (esimerkiksi [[Suomenlinnan kirkko]]) tai niitä jopa purettiin (esimerkiksi [[Katajanokka|Katajanokan]] Rauhan kappeli). Kimnaasirakennus säästyi tältä suomalaistamisinnolta, sillä sen arkkitehtuuri ei ollut leimallisesti venäläistä vaan melko neutraalia, ja Suomen armeija saattoi ottaa entisen venäläisen koulun käyttöönsä ilman ongelmia. Ainoat muutokset olivat keisarillisen kruunun ja monogrammin poistaminen julkisivusta sekä ortodoksisen kirkkosalin seinämaalausten peittäminen.
Rivi 26:
| tasaus = right
| suunta = vaaka
| kuva1 = Dinosaur
| leveys1 = 175
| kuvateksti1 = Elämän historia -näyttely.
| kuva2 = Finnish Nature
| leveys2 = 175
| kuvateksti2 = Suomen luonto -näyttely.
}}
Rakennukseen sijoittunut Kadettikoulu muutti
Vuoteen 2005 museo käsitti rakennuksen Pohjoisen Rautatiekadun puoleisen pääsiiven sekä osia Nervanderinkadun puoleisesta sivusiivestä, jonka pääosa oli eläintieteen laitoksen hallussa. Eri eläinryhmät oli jaoteltu eri saleihin perinteisen jaon mukaan, ja näytteillä oli täytettyjä eläimiä, eläinten luurankoja, esihistoriallisten eläinten jäännöksiä sekä mineraaleja. Toisessa kerroksessa olivat [[kala]]- ja [[hyönteinen|hyönteissali]] sekä luusali, kolmannessa kerroksessa [[nisäkäs]]sali ja [[lintu]]sali, ja neljännessä kerroksessa esihistoriasali.
Museorakennus
Museon edustalla on kuvanveistäjä [[Jussi Mäntynen|Jussi Mäntysen]] [[Hirvi (veistos)|Hirvi-patsas]], joka on museon tunnetuin symboli. Eteissalia hallitsee täytetty [[afrikannorsu]]. Museossa on myös [[kahvila]] ja matkamuistomyymälä.
| |||