3 896
muokkausta
(Lisätty tietoa Kirmukarmu-sotapäälliköstä.) |
(Selkeyden vuoksi Kirmukarmun mäkeä koskeva kirjoitus siirretty omaan artikkeliinsa.) |
||
▲Sotapäällikkö Kirmukarmun (tai Kirmu) sanotaan vainonneen [[kristinusko|kristittyjä]], ja käyneen Venäjällä sotaretkillä. Kirmukarmun eräs vihollinen oli [[Hunnun Herra]], rauhanomainen kristinuskon levittäjä. Kirmukarmu sidotutti Hunnun Herran puuhun, ja jätti tämän kuolemaan nälkään. Hunnun herra ei kuitenkaan Kirmukarmun ihmetykseksi kuollut. Lopulta Hunnun herra pakeni, mutta jäi kiinni, jolloin Kirmukarmu repi häneltä kädet irti. Paikalliset kuitenkin pelastivat Hunnun herran ja sitoivat tämän käsien tyngät.<ref>SKS, Frans Kärjen kokoelmat, mm. nrot 13919-13927</ref>
Kirmukarmun sanotaan eläneen kauan ennen [[Matti Kurki|Matti Kurjen]] aikoja (ehkä 1200-luvun alussa). Jo pienenä Kirmukarmu herätti poikkeuksellisilla kyvyillään ihailua muissa. Ankarassa kodissaan hän kasvoi rohkeaksi ja taitavaksi soturiksi ja myöhemmin hänestä tuli pakanapäällikkö. Hänen tovereihinsa kuuluivat muiden muassa [[Kaakilan linnakallio|Kaakilan linnakallion]] lähettyvillä vaikuttanut Uljas-Urtti, Jaanun lappalainen setämies, venäjän kieltä osannut Osmo Karjalainen sekä Tarkan Mielikkitytär. Sotaretket kohdistuivat [[Novgorodin tasavalta|Novgorodiin]], josta tehtiin historiallisten lähteiden mukaan vuodesta 1042 lähtien useita sotaretkiä Suomeen. Kirmukarmu joutui myös haavoituttuaan joukkoineen Venäjälle vangiksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.narvasoft.fi/kktie/kirkarmu.html|nimeke = Vesilahti, Kirmukarmu|julkaisu = www.narvasoft.fi|viitattu = 2016-03-30}}</ref> Novgorodiin suuntautuneen epäonnistuneen sotaretken seurauksena Kirmukarmun sanotaan pettyneet pakanallisiin jumaliinsa ja vaikuttuneen Hunnun herran uhrimielestä jonka vuoksi hän lopulta kääntyi kristinuskoon.<ref>SKS, Frans Kärjen kokoelmat, mm. 13956</ref>
|