Ero sivun ”Imre Kertész” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
lisätään
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
Jos ketä Kertesz kiinnostaa, AM-osan linkki Ylen Areessa olevaan Outi Hassin haastatteluun on äärimmäisen mielenkiintoinen
Rivi 24:
| palkinnot = [[Nobelin kirjallisuuspalkinto]] (2002)
}}
'''Imre Kertész''' ([[9. marraskuuta]] [[1929]] [[Budapest]] – [[31. maaliskuuta]] [[2016]] Budapest<ref name=petaja>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/a1459397173186 | Nimeke = Auschwitz teki nobelistista juutalaisen| Tekijä =Jukka Petäjä | Ajankohta = 31.3.2016| Julkaisu =Hs.fi | Viitattu = 1.4.2016 }}</ref>) oli [[unkari]]lainen kirjailija, joka sai [[Nobelin kirjallisuuspalkinto|Nobelin kirjallisuuspalkinnon]] [[2002]].<ref name="NP">{{Verkkoviite | Osoite = http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/2002/index.html | Nimeke = The Nobel Prize in Literature 2002 | Selite = elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe | Julkaisija = The Official Web Site of the Nobel Foundation | Viitattu = 27.9.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
[[Juutalaisuus|Juutalaissyntyinen]] Kertész vietti osan nuoruudestaan [[Auschwitz]]in, [[Buchenwald]]in ja [[Zeitz]]in [[keskitysleiri|keskitysleireillä]], mistä hän vapautui 1945. Unkariin palattuaan hän toimityöskenteli lehtimiehenäensin toimittajana ja sitten kääntäjänä<ref name=petaja/>. Hän käänsi saksasta [[Friedrich Nietzsche|Nietzschen]], [[Hugo von Hofmannsthal|Hofmannsthalin]], [[Arthur Schnitzler|Schnitzlerin]], [[Sigmund Freud|Freudin]], [[Joseph Roth|Rothin]], [[Ludwig Wittgenstein|Wittgensteinin]] ja [[Elias Canetti|Canetti]]n teoksia, jotka kaikki vaikuttivat hänen kirjoitustyyliinsä. Esikoisteos ''Kohtalottomuus'' ilmestyi vasta 1975, sillä Unkarisa maan natsimenneisyydestä vaiettiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/nobel-kirjailija_imre_kertesz_kuollut/8778110 | Nimeke =Nobel-kirjailija Imre Kertész kuollut | Tekijä = Anniina Wallius |Ajankohta = 31.3.2016| Julkaisu =Yle.fi/uutiset | Viitattu = 1.4.2016 }}</ref>.
 
Kertész pysyi Unkarissa aina ulkopuolisena eikä samaistunut esimerkiksi juutalaiseen yhteisöön.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Suvi Turtiainen | Otsikko =Nobelkirjailija oli kiistelty henkilö | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =1.4.2016 | Sivut = B 2| www = http://www.hs.fi/kulttuuri/a1459395881656| Viitattu = 1.4.2016 }}</ref>
 
Kertészin useimmat kirjat käsittelevät joko elämää keskitysleireillä tai keskitysleirikokemusten vaikutusta myöhemmissä elämänvaiheissa. Kirjoista tunnetuin, ''Kohtalottomuus'' (Sorstalanság), kertoo 15-vuotiaan pojan leirikokemuksista, joita kuvataan erikoisella, viileän toteavalla, lähes tunteettomalla tavalla.<ref>[http://www.kiiltomato.net/?rcat=K%E4%E4nn%F6skirjallisuus&rid=628 Pahuus näkyy parhaiten hyvää vasten] Kiiltomato.net 30.9.2003 Viitattu 12.3.2008</ref> Yhdessä kirjojen ''Kaddish syntymättömälle lapselle'', ''Tappio'' ja ''Lopetus'' kanssa se muodostaa Kertészin pääteoksena pidetyn romaanisarjan. Kirjan pohjalta on vuonna 2005 tehty Unkarissa elokuva ''[[Fateless – ikuisesti merkitty]]'', jonka Kertész on käsikirjoittanut<ref>{{Elonet|1322909}}</ref>.