Ero sivun ”Suomen kielipolitiikka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ilmaisu "osana kansallista identiteettiään" muutettu ap. viitteessä käytettyyn tekstiin "tärkeänä osana suomalaista yhteiskuntaa". Wikipedian engl.kiel. artikkelissa asia on ilmaistu oikein. |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Ihminen ja eläin) ja palautettiin versio 15623471, jonka on tehnyt Tappinen Noin siellä lukee |
||
Rivi 138:
[[Kuva:Ruotsinkieliset.PNG|thumb|left|250px|Ruotsinkielisten suhteellinen osuus Suomen väestöstä 1900–2010.]]
Vain harva ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluva kokee tulleensa syrjityksi äidinkielensä vuoksi ja [[Folktinget]]in tekemän tutkimuksen (''Vårt land, vårt språk — kahden kielen kansa'', 1997) mukaan 70 prosenttia suomalaisista pitää ruotsin kieltä
Suurimpia tiedostusvälineissä esillä olleita kiistakysymyksenä ovat olleet yliopistojen tiettyjen alojen ruotsinkieliset aloituspaikat, [[toinen kotimainen kieli|toisen kotimaisen kielen]] opetuksen pakollisuus peruskouluissa, lukioissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, käytännössä niin sanottu [[pakkoruotsi]], sekä palveluiden saatavuus ruotsin kielellä, ennen kaikkea liittyen valtionhallinnon uudistushankkeisiin.{{lähde}}
| |||