Ero sivun ”Kapellimestari” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
IA (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 9:
[[konsertti|Konsertissa]] tapahtuva näkyvä johtaminen on vain osa kapellimestarin työstä. Merkittävin osa työstä on teosten itsenäinen opiskelu ja tulkinnan muodostaminen [[partituuri]]n perusteella, johon voi kulua kuukausia tai vuosia. Muu osa työstä muodostuu orkesterin [[ohjelmisto]]n valinnasta (taiteellinen johtajuus), sekä orkesterin harjoittamisesta ja kehittämisestä. Teokset käydään orkesterin kanssa läpi huolellisesti useaan kertaan, minkä aikana kapellimestari siirtää oman näkemyksensä teoksesta orkesterin jäsenille. Tässä vaiheessa kiinnitetään huomiota myös soittajien mahdollisiin virheisiin tai vääriin tulkintoihin. Myös edustukselliset ja henkilöstöpoliittiset tehtävät kuuluvat toisinaan kapellimestarin toimenkuvaan – näin on tapana erityisesti [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]].
Kuuluisat kapellimestarit ovat klassisessa musiikissa solistien tavoin suuria tähtiä - usein solisteja tunnetumpia. Kapellimestari ei ole pakollinen, esimerkiksi tunnettu newyorkilainen [[Orpheus-kamariorkesteri]] ei käytä kapellimestaria. Tällöin kapellimestarille kuuluvia tehtäviä (lukuun ottamatta johtamista esityksen aikana) joudutaan antamaan [[konserttimestari|konserttimestareille]] tai muille orkesterin jäsenille. Kapellimestarin merkitys korostuu myöhäisromantiikan musiikista alkaen, jolloin teosten orkesterit olivat usein aiempaa isompia ja niissä on entistä enemmän ja tulkinnanvaraisempia temponvaihteluita. Tällaisia suuren orkesterin monimutkaisempia teoksia ei esitetä ilman kapellimestaria, sillä eri puolilla orkesteria olevat muusikot tarvitsevat jonkin yhteisen viittauspisteen kohdissa, joissa tempo
Kapellimestareita alettiin käyttää 1700-luvun jälkipuoliskolla, jolloin sinfoniaorkesterit syntyivät. Aiempi [[barokkimusiikki]] oli orkesterien kokojen puolesta pienimuotoisempaa. [[Felix Mendelssohn]]in myötä alkoi vakiintua näkemys, että kapellimestari muodostaa teoksesta tietyn tulkinnan, jonka hänen johtamansa orkesteri sitten soittaa. Suomen ensimmäisenä kapellimestarina voidaan pitää [[Turun akatemia]]n Akateemisen kapellin perustajaa ja johtajaa [[Carl Petter Lenning]]iä.
| |||