Ero sivun ”Arto Tolsa Areena” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
IA (keskustelu | muokkaukset) muot. poistettu melko varma virheellinen yleisömäärä |
IA (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 35:
15. heinäkuuta 1952 pelattiin kentällä karsintasarjan ottelu [[Neuvostoliiton jalkapallomaajoukkue|Neuvostoliitto]]–[[Bulgarian jalkapallomaajoukkue|Bulgaria]] (2–1 ja.), jonka yleisömäärä oli 10 637<ref name="Kymen Sanomat"/> tai 10 950<ref name="raportti">Helsingin olympialaisten 1952 järjestelytoimikunnan virallinen raportti (1955)</ref>. Ottelu oli historiallinen siinä mielessä, että Neuvostoliitto otti ensimmäistä kertaa osaa olympialaisten kilpailutapahtumaan<ref name="ankkuri"/>. Ottelussa oli katsomoiden lisäksi runsaasti yleisöä Tupakkavuoren rinteessä, jossa ei ollut vielä silloin [[Uimala Katariina|Kotkan uimahallia]]. Pääkatsomon eteen oli pystytetty lisäpenkkejä.<ref name="Kymen Sanomat"/> 16. heinäkuuta pelattiin karsintasarjan ottelu [[Egyptin jalkapallomaajoukkue|Egypti]]–[[Chilen jalkapallomaajoukkue|Chile]] (5–4), jonka yleisömäärä oli 5 354<ref name="rsssf.com">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rsssf.com/tableso/ol1952f-det.html| Nimeke = XV. Olympiad Helsinki 1952 Football Tournament| Tekijä = Heikki Pietarinen| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = rsssf|Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = The Rec.Sport.Soccer Statistics Foundation| Viitattu = 21. kesäkuuta 2010| Kieli = {{en}}}}</ref> tai 5 641<ref name="raportti"/>.
Alkusarjan ainoa Kotkassa pelattu ottelu oli [[Luxemburgin jalkapallomaajoukkue|Luxemburg]]–[[Brasilian jalkapallomaajoukkue|Brasilia]] 20. heinäkuuta, joka päättyi 1–2 Brasilian voittoon (yleisömäärä 6 776<ref name="raportti"/> tai 6 971<ref name="Kymen Sanomat"/>). 24. heinäkuuta pelattiin puolivälierä [[Unkarin jalkapallomaajoukkue|Unkari]]–[[Turkin jalkapallomaajoukkue|Turkki]] (7–1). Ottelun yleisömääräksi on ilmoitettu lähteestä riippuen 4 431<ref name="Kymen Sanomat">{{Lehtiviite | Tekijä = Harri Levänen | Otsikko = Kyllä Urheilukeskukseen mahtui | Julkaisu = Kymen Sanomat | Ajankohta = 5.7.2010 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = 10 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 6.7.2010 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> tai 4 743<ref name="raportti"/>.
Toistaiseksi viimeinen SM-sarjaottelu kahden kotkalaisen joukkueen kesken on pelattu kentällä 1. elokuuta [[Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1957|1957]]. Ottelussa [[Kotkan Työväen Palloilijat (jalkapallo)|KTP]] voitti [[Kotkan Reipas|Kotkan Reippaan]] 3–2.<ref name="ankkuri">{{Lehtiviite | Tekijä = Harri Mannonen | Otsikko = Tiesitkö tämän Arto Tolsa -areenasta | Julkaisu = Kaupunkilehti Ankkuri | Ajankohta = 30.8.2014 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = 2–3 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 30.3.2016 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
Stadion tunnettiin pitkään Kotkan urheilukeskuksena, mutta nimettiin uudelleen suositun kotkalaisen jalkapalloilijan [[Arto Tolsa]]n mukaan vuonna 2000 valmistuneen peruskorjauksen myötä. Peruskorjauksen yhteydessä rakennettiin muun muassa päätykatsomo.<ref name="ankkuri"/> Vuonna 2015 areenan nurmi uusittiin ja vaihdettiin [[tekonurmi|tekonurmeen]].
== Ominaisuudet ==
| |||