Ero sivun ”Lauri Hämäläinen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Viite, luokat
Rivi 3:
'''Lauri Hämäläinen''' ([[10. elokuuta]] [[1832]], [[Rautalampi]] – [[29. syyskuuta]] [[1888]], [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[säveltäjä]], [[urut|urkuri]] ja [[piano]]nvirittäjä.
 
==Henkilöhistoria==
Hämäläisen vanhemmat olivat [[Sumiainen|sumiaislaislähtöinen]] seppä Johan Gabriel Hämäläinen ja Anna Pynnönen. Perheeseen kuului vanhempien lisäksi kymmenen lasta. Hämäläinen opiskeli [[Tukholma]]n kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa [[1860]]-[[1864]], toimittuaan sitä ennen jonkin aikaa [[Oulu]]n ruotuväen soittokunnassa. Opinnot päätettyään hän toimi [[Viipuri]]ssa sotilaskapellimestarina, [[Viapori]]ssa urkurina ja Meissnerin teatteriorkesterin viulistina. Helsingin Vanhan kirkon urkuri hän oli [[1871]]-[[1888]] ja Helsingin Lukkari- ja urkurikoulun urkujen soiton opettajana 1882-1888. Hämäläinen opetti muun muassa [[Oskar Merikanto]]a.
 
Hämäläinen oli naimisissa vuodesta [[1875]] Emma Fredrika Kekonin (k. [[1931]]) kanssa. Heidän pojanpoikansa oli jazzmuusikko, kapellimestari ja tuotantopäällikkö [[Olli Hämäläinen]]. Heidän tyttärensä Armi (1885–1979) avioitui vuonna 1908 säveltäjä, kuoronjohtaja ja kirjailija [[Heikki Klemetti|Heikki Klemetin]] kanssa.<ref> Toivo Haapanen ym. (toim.): ''Musiikin tietokirja'', s. 242. Helsinki: Otava, 1948.</ref> Perheen poika [[Väinö Hämäläinen]] (1876–1940) oli taas taidemaalari, graafikko ja kuvittaja ja hänen poikansa jazzmuusikko, kapellimestari ja tuotantopäällikkö [[Olli Hämäläinen]] (1924-1984).
Hämäläisen sävellyksiin kuuluu mm. yksinlauluja kuten ''Kuhun taidan verrata''. Hänen säveltämiään olivat myös ''Turun marssi'' sekä laaja urkutuotanto, josta hän julkaisi kokoelmat ''Orgelmusik för kyrkan'' vuonna [[1874]] ja ''Helmivyö'' vuonna [[1878]]. Hän myös toimitti vuonna [[1868]] ilmestyneen ''Suomalaisia kansanlauluja ja tanssia'' -teoksen. Hämäläinen opetti muun muassa [[Oskar Merikanto]]a.
 
==Taiteellinen tuotanto==
Hämäläinen oli naimisissa vuodesta [[1875]] Emma Fredrika Kekonin (k. [[1931]]) kanssa. Heidän pojanpoikansa oli jazzmuusikko, kapellimestari ja tuotantopäällikkö [[Olli Hämäläinen]]. Heidän tyttärensä Armi (1885–1979) avioitui vuonna 1908 säveltäjä, kuoronjohtaja ja kirjailija [[Heikki Klemetti|Heikki Klemetin]] kanssa.<ref> Toivo Haapanen ym. (toim.): ''Musiikin tietokirja'', s. 242. Helsinki: Otava, 1948.</ref>
Hämäläisen sävellyksiin kuuluu mm. yksinlauluja kuten ''Kuhun taidan verrata''. Hänen säveltämiään olivatovat myös ''Turun marssi'', ''Jyväskylän palokunnanmarssi'', ''Valtiopäivien marssi'' sekä laaja urkutuotanto, josta hän julkaisi kokoelmat ''Orgelmusik för kyrkan'' vuonna [[1874]] ja ''Helmivyö'' vuonna [[1878]]. Hän myös toimitti vuonna [[1868]] ilmestyneen ''Suomalaisia kansanlauluja ja tanssia'' -teoksen.<ref name="Suo">{{Kirjaviite | Tekijä= Klemetti, Heikki | Nimeke= Lauri Hämäläinen opetti| muunSelite= muassaTeoksessa: [[OskarRanta, Merikanto]]aSulho (toim.), ''Suomen säveltäjiä''| Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1945 | Sivut= 99-106|}}</ref>
 
==Lähteet==
Rivi 13 ⟶ 15:
* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 320
 
===Viitteet===
{{DEFAULTSORT:Hämäläinen, Lauri}}
{{Viitteet}}
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Hämäläinen, Lauri}}
[[Luokka:Suomalaiset taidemusiikin säveltäjät]]
[[Luokka:Suomalaiset urkurit]]
[[Luokka: Suomalaiset viulistit]]
[[Luokka: Suomalaiset kapellimestarit]]
[[Luokka:Vuonna 1832 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1888 kuolleet]]