Ero sivun ”Kesäolympialaiset 1940” versioiden välillä

[[Tiedosto:Poster Olympische Sommerspiele Tokio 1940.jpg|thumb|125px|Tokion vuoden 1940 kesäkisojen juliste.]]

'''XII olympiadin kisat''' oli alun perin tarkoitus pitää [[Tokio]]ssa, [[Japani]]ssa, mutta järjestäjät joutuivat perumaanperuuttamaan ne [[Kiinan–Japanin sota (1937–1945)|Kiinan-Japanin sodan]] takia, ja [[Kansainvälinen olympiakomitea|Kansainvälinen olympiakomitea (KOK)]] myönsi [[olympiakisat]] [[Helsinki|Helsingille]], [[Suomi|Suomeen]]. Kisoja ei kuitenkaan voitu järjestää [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] takia.

Vuoden 1940 kisoja haki alun perin yksitoista kaupunkia eli: Egyptin [[Aleksandria]], Kreikan [[Ateena]], Espanjan [[Barcelona]], Unkarin [[Budapest]], Argentiinan [[Buenos Aires]], Irlannnin [[Dublin]], Suomen Helsinki, Sveitsin [[Lausanne]], IsoIson-Britannian [[Lontoo]], Kanadan [[Montréal]] ja [[Toronto]], Brasilian [[Rio de Janeiro]], Italian [[Rooma]] ja Japanin Tokio. KOK:n oli määrä valita voittaja vuoden 1935 kokouksessa [[Oslo]]ssa. Enakkosuosikkeja olivat Tokio ja [[Rooma]]. Vain pari viikkoa ennen [[Oslo]]n kokousta Italia luopui kisojen hausta Tokion hyväksi ja siirsi hakemuksensa vuoden 1944 kisoihin. KOK:ssa ei tällaista ratkaisua katsottu hyvällä. Niinpä vuoden 1940 kesäkisojen isäntäkaupungin valinta siirrettiin heinäkuulle 1936 [[Kesäolympialaiset 1936|Berliinin kesäolympialaisten]] yhteyteen. Ehdokkaiksi tässä vaiheessa jäijäivät vain Tokio ja Helsinki. Viime hetkillä kisaan ilmoittautui vielä Lontoo, jonka mukanaolo suomalaisittain nähtiin myönteisenä asiana Suomen kannalta.

[[Tiedosto:Helsinki1940 järjestelytoimikunta.jpg|thumb|left|250px|XII olympiadin kisojen järjestelytoimikuntajärjestely­toimi­kunta kesällä 1938: [[Erik von Frenckell]] (vas.), [[Mauno Pekkala]], [[Urho Kekkonen]], [[Jussi Tossavainen]], Ernst Krogius, [[Jukka Rangell]], [[Johan Helo]] ja [[Hugo Österman]].]]

Tähän aikaan oli tapana, että kisat järjestänyt maa saa uuden edustajan KOK:aan. Suomen edustajaksi KOK:n syyskuun 1938 istunnossa valittiin J. W. Rangell. Järjestelytoimikunnan työssä näkyi edellisen kisaisännän eli natsi-Saksan aktiivisuusinto osallistua kisojen järjestelyyn. Saksan rooli 1930-luvun lopulla oli KOK:ssa vahvassa kasvussa. Tekniseksi asiantuntijaksi KOK lähetti saksalaisen [[Werner Klingeberg]]in. Hän oli ollut Berliinin kisoissa pääsihteeri [[Carl Diem]]in johtaman järjestelytoimikunnan palveluksessa. Tokion saatua kisat hän oli ollut vuodesta 1937 Tokiossa ja siirtyi Helsinkiin kisojen siirryttyä Helsingin järjestettäväksi.

ToinenLisäksi jännitettäjännitteitä aiheuttanut asia oliaiheutti [[Suomen Työväen Urheiluliitto|TUL:n]] urheilijoiden osallistuminen Suomen olympiajoukkueeseen – tähän astihan TUL:n urheilijat eivät olleet osallistuneet Suomen edustajina olympiakisoihin. Asiaan liittyi Suomen urheilun keskusjärjestöasiat erityisesti [[Suomen Valtakunnan Urheiluliitto|SVUL:n]] ja TUL:n välinen suhde. Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Rangell uhkasi jopa erolla, ellei sopuunelleivät SVUL:n ja TUL:n välilläpääse päästäsopuun. Neuvottelut päättyivät huhtikuussa 1939 lopulta sopuun, eli TUL:n urheiljoidenurheiljat osallistumiseenosallistuvat tuleviin kotikisoihin.

Kisapaikkojen rakentaminen oli kiireellisin tehtävä. [[Helsingin olympiastadion|Olympiastadionin]] lisäksi toteutettiin lukuisia muitakin rakennuskohteita. Stadionin viereen rakennettiin [[Helsingin uimastadion|uimastadion]], [[Helsingin Velodromi|velodromi]], [[Soutustadion (Helsinki)|Taivallahden soutustadion]], ratsastusstadionin katsomotiloja laajennettiin ja [[Töölön kisahalli|Messuhalli]] kunnostettiin voimailulajeille, [[Töölön pallokenttä|Pallokenttä]] jalkapallon alkusarjan otteluille ja [[Malmin ampumarata]]. Urheilijoiden majoitusta varten rakennettiin [[Olympiakylä]] paikkananpaikkanaan Koskelantien omakotialue, jonne rakennettiin 30 kolmikerroksista asuintaloa 3 000 miesurheilijaa varten. Naisurheiljoiden majoitus oli tarkoitus järjestää [[Helsingin kaupungin sairaanhoitajakoulu|sairaanhoito-opisto]]llassa niin sanottuun Olympiakotiin.

NiidenKisojen järjestämisestä luovuttiin maaliskuussa 1940 Euroopassa käytyjen sotatoimien vuoksi. Syynä oli myös [[talvisota|talvisodan]] johdosta heikentynyt taloustilanne sekä sodan aiheuttama katkos kisojen valmisteluissa. Virallisesti kisat peruutettiin [[Suomen Olympiakomitea]]n kokouksessa huhtikuussa 1940, jolloin sota Euroopassa oli laajentunut [[natsi-Saksa|Saksan]] hyökättyä [[Tanskan valtaus|Tanska]]an ja [[Taistelu Norjasta|Norjaan]].

*{{Kirjaviite | Tekijä =HelgeKokkonen, Nygrén & Markku SiukonenJouko | Nimeke = SuuriSadan Olympiateosvuoden 1olympiadi – Suomalaisen olympialiikkeen historia| Vuosi =19782007 | Kappale = XIIOikeiden olympiadiolympiakisojen Tokiomaa ja Helsinki 1940| Sivut = 235–251| Selite = |Julkaisupaikka =JyväskyläHelsinki | Julkaisija =Oy Scandia Kirjat AbWSOY | Tunniste =ISBN 978-951-94660-0532429-385 }}

*{{Kirjaviite | Tekijä =Nygrén, Helge Nygrén | Nimeke = Olympiatuli joka sammui sodan tuuliin| Vuosi =1991 | Selite = |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Postmediat Oy | Tunniste =ISBN 951-95861-3-X }}

*{{Kirjaviite | Tekijä =JoukoNygrén, KokkonenHelge – Siukonen, Markku | Nimeke = SadanSuuri vuodenOlympiateos olympiadi – Suomalaisen olympialiikkeen historia1| Vuosi =20071978 | Kappale Luku= OikeidenXII olympiakisojenolympiadi maaTokio ja Helsinki 1940| Sivut = 235–251| Selite = |Julkaisupaikka =HelsinkiJyväskylä | Julkaisija =WSOYOy Scandia Kirjat Ab | Tunniste =ISBN 978-951-09466-3242905-538 }}