Ero sivun ”Pelagiolaisuus” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 37.98.130.155) ja palautettiin versio 15604159, jonka on tehnyt Kospo75: mielipide
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 12:
Pelagiolaisuus nousi esille uudelleen [[Uskonpuhdistus|reformaation]] aikana erityisesti [[Erasmus Rotterdamilainen|Erasmus Rotterdamilaisen]] opettamana, ja kristillinen [[humanismi]], vastakohtana [[fundamentalismi]]lle, nojaa pelagiolaisuuteen. Pelagiolaisuus tuotiin [[luterilaisuus|luterilaisuuteen]] [[filippistit|filippistien]] taholta, vaikka [[Martti Luther]] itse pitikin sitä ''kirottuna harhaoppina'' ja tuomitsi sen ankarasti. Oppi ihmisen teoista näkyy erityisesti [[lain kolmas käyttö|lain kolmannessa käytössä]].
 
== Pelagiolaisuus on armon vastustamista ==
Pelastus ilman tekoja, Ef 2. Pelagiolaisuus on antikristillinen uskonto, kuten moni muukin kristinuskosta poikkeava, pelastusta teoilla tavoitteleva uskonto, vrt. Jes 14.
 
Armo on Kristuksessa ilmoitettu, Joh 1:17.
 
<nowiki>http://biblehub.com/pr38/john/1.htm</nowiki>
 
Joten jos armo ei kelpaa, sitten on kyseessä antikristillinen uskonto, ei kristinusko. Vrt. olette pois Kristuksesta (armon opista) joutuneet te, jotka yritätte lain (tekojen) kautta vanhurskaiksi tulla, Gal 5:4.
 
<nowiki>http://biblehub.com/pr38/galatians/5.htm</nowiki>
 
Eri asia, jos tekoja tuomitaan. Pelastusta niillä ei tienata. Mikään liha ei tule vanhurskaaksi lain teoista, Gal 3:11 ja Room 3:20. Liha ja veri ei peri taivasten valtakuntaa, 1. Kor 15.
[[Luokka:Antiikin kristillisyys]]