Ero sivun ”Verbi” versioiden välillä

1 240 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
p
Käyttäjän 77.234.101.122 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän ZacheBot tekemään versioon.
(No oma mielipide)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   seulottavat   virheellinen wikikoodi 
p (Käyttäjän 77.234.101.122 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän ZacheBot tekemään versioon.)
'''Verbit''' eli '''teonsanat''' on yksi useimpien kielten [[sanaluokka|sanaluokista]]. Tyypillinen verbi ilmaisee tekemistä, olemista tai tapahtumista<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pirjo Hiidenmaa, Sari Kuohukoski, Erkki Löfberg, Helena RuusCrgjgknrkjgfkjrbjotrgbgjogrvbkogrvklnrgvnkogrvkoegnvkogrvknogrvnkotrvknonkonkonkoobjibjkdkfmmfmfmfnfnfkkfkfkfkfkkfmfkflfldldldödödldjjodbjlbjldbkodjiojoidioouikjoiudnijodoinhdnhoiinohdohindoiboidiojdijodRuuska, Tiina Salmi | Nimeke = Piste. Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 1-3| Vuosi = 2006| Luku = | Sivu = 249| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = ISBN 978-951121850-0 }}</ref>. Verbi voi taipua esimerkiksi toimijan persoonan tai luvun mukaan, mutta näin ei tapahdu kaikissa kielissä.
 
[[Lause (kielitiede)|Lauseen]] rakenteen kannalta verbin keskeinen tehtävä on toimia [[predikaatti]]na eli lauseen ytimenä. [[Suomen kieli|Suomen kielessä]] predikaatti on finiittinen eli persoonamuotoinen verbi, joita on jokaisessa lauseessa yksi. Predikaattiverbi myös määrää, mitä muita jäseniä lauseessa on. Verbin [[valenssi (kielitiede)|valenssiksi]] kutsutaan verbin pakollisten täydennysten määrää:
* '''Sataa'''. (0)
* ''[[Lintu]]'' '''lentää'''. (1)
* ''Anna'' '''syö''' ''omenaa''. (2)
* ''Anna'' '''antaa''' ''omenan Liisalle''. (3)
 
Erityisesti [[Indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisissa]] kielissä verbit jaetaan pääluokkiin, jotka ovat [[aktiivi]] ja [[passiivi]]. Perinteisesti tätä jaottelua on käytetty myös suomen kieliopeissa, vaikka suomen niin sanottu passiivi on luonteeltaan erilainen kuin esimerkiksi [[englannin kieli|englannin]] tai [[ruotsin kieli|ruotsin]] passiivi.
 
Bvfbgfbfgbgfbfyuomessa''Tempus'' ilmaistaaevaaon [[aikamuoto]]. Suomen kielessä on ''[[preesens]]'' (kestämä), ''[[imperfekti]]'' (kertoma), ''[[perfekti]]'' (päättymä) ja ''[[pluskvamperfekti]]'' (entispäättymä). Monissa muissa kielissä on myös ''[[futuuri]]'' (tulema). Suomessa ilmaistaan tulevaa aikaa preesensillä ja siihen liittyvällä tulevan ajan ilmaisimella (esimerkiksi ''isä menee illalla kotiin'', ''siivoan huoneeni loppuun huomenna'', ''hän tekee sen vuoden päästä''), tulla-verbin ja toisen infinitiivin illatiivilla avulla muodostettavalla rakenteella (''isä tulee menemään kotiin'', ''tulen siivoamaan loppuun huoneeni'', ''hän tulee tekemään'') tai juhlatyylisellä olla-verbin ja partisiipin avulla muodostettavalla rakenteella (''isä on menevä kotiin'', ''olen siivoava loppuun huoneeni'', ''hän on tekevä sen''). Myös aikoa-verbi ilmaisee epävarmaa tulevaisuutta (esimerkiksi ''isä aikoo mennä kotiin'', ''aion siivota loppuun huoneeni'', ''hän aikoo tehdä sen'').
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Ddjbldojd homo kakka
 
 
Bvfbgfbfgbgfbfyuomessa ilmaistaaevaa aikaa preesensillä ja siihen liittyvällä tulevan ajan ilmaisimella (esimerkiksi ''isä menee illalla kotiin'', ''siivoan huoneeni loppuun huomenna'', ''hän tekee sen vuoden päästä''), tulla-verbin ja toisen infinitiivin illatiivilla avulla muodostettavalla rakenteella (''isä tulee menemään kotiin'', ''tulen siivoamaan loppuun huoneeni'', ''hän tulee tekemään'') tai juhlatyylisellä olla-verbin ja partisiipin avulla muodostettavalla rakenteella (''isä on menevä kotiin'', ''olen siivoava loppuun huoneeni'', ''hän on tekevä sen''). Myös aikoa-verbi ilmaisee epävarmaa tulevaisuutta (esimerkiksi ''isä aikoo mennä kotiin'', ''aion siivota loppuun huoneeni'', ''hän aikoo tehdä sen'').
 
''Modus'' eli [[tapaluokka]] ilmaisee puhujan suhtautumista [[sanaluokat|predikaatin]] kuvaamaan toimintaan. Suomen kielen modukset ovat ''[[indikatiivi]]'' (tositapa), ''[[potentiaali]]'' (mahtotapa), ''[[konditionaali]]'' (ehtotapa) ja ''[[imperatiivi]]'' (käskytapa). Muissa kielissä on myös muita moduksia, kuten [[subjunktiivi]] tai [[gerundi]].
138 228

muokkausta