Ero sivun ”Siiri Angerkoski” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tl: fix, +lapsi, fix palkinnot 1970 → 1971. -wl. fix tunnustukset: 1940 → 1945. siirretty kansallisbiografiaviite artikkelin lopusta johdantoon. fix lähde: +julkaisupaikka. fix aiheesta muualla. |
+sitovat välilyönnit. fix wl. |
||
Rivi 12:
| muut nimet = o.s. Palmu, vuoteen 1904 Pelkonen
| ammatti = [[näyttelijä]]
| puoliso = [[Kaarlo Angerkoski]] <small>(1933–1939
| avopuoliso =
| lapset = Sirkka-Liisa
Rivi 42:
== Perhetausta ==
Siiri Angerkoski syntyi [[hopeaseppä]] Kustaa Sakarinpoika Palmun (s. 3. huhtikuuta 1880 [[Muhos]], syntyjään ja vuoden 1904 loppupuolelle Pelkonen) ja Hanna Juhontytär Johanssonin (vuoteen 1899 Jaara, s. 9. maaliskuuta 1877 [[Ii]]) esikoislapseksi. Hänen vanhempansa olivat menneet naimisiin [[Haaparanta|Haaparannalla]] 2.
Angerkosken lapsuuden perhe vietti sangen liikkuvaa elämää; Siirin nuorempi sisar Iines Ihanelma syntyi [[Turku|Turussa]] vuonna 1905 ja toinen sisar Irja Inkeri puolestaan [[Maaria]]ssa 1907. Hanna Palmu joutui vankilaan vuonna 1910, sillä hän teki laittomia [[abortti|abortteja]] eli oli niin sanottu ”enkelintekijä”. Kun hän vapautui vuonna 1916, Kustaa Palmu oli ottanut kumppanikseen toisen naisen, Anna Saarenpään. Hanna Palmu muutti saman tien sisarensa luo [[Amerikka]]an, eikä palannut. Hänet julistettiin kuolleeksi 1979. Anna Saarenpäälle ja Kustaa Palmulle syntyi peräti kahdeksan lasta, jotka kaikki saivat äitinsä sukunimen. Kustaa ja Hanna Palmun kolme tytärtä, Siiri, Iines ja Irja jäivät isänsä ja uuden äitipuolensa hoiviin.
Rivi 67:
== Elokuvaura ==
=== Marista Kunigundaan ===
Siiri Angerkosken elokuvaura alkoi syksyllä 1933 elokuvan ''[[Pikku myyjätär]]'' Marina; tuolloin hänen nimensä oli vielä Siiri Palmu. 38
''[[Asessorin naishuolet (vuoden 1937 elokuva)|Asessorin naishuolet]]'' (1937) oli Siiri Angerkosken kannalta merkittävämpi elokuva. Siinä hän on amerikansuomalainen Matilda Bybom, eräs asessorin ([[Aku Korhonen]]) naishuolien aiheuttaja. Samassa elokuvassa kuullaan ensimmäistä kertaa Angerkosken laulavan, hän esittää katkelman operettisävelmästä ''Ollaan niinkuin pääskyset''. Vuosien mittaan hän näytteli useissa elokuvissa Aku Korhosen kanssa, esimerkiksi ''[[Täysosuma (vuoden 1941 elokuva)|Täysosumassa]]''; valmistumisajankohdalleen (1942) tyypillisessä väärillä henkilöllisyyksillä leikittelevässä [[Hannu Leminen|Hannu Lemisen]] esikoisohjauksessa Angerkosken rooli on sikafarmari, leskirouva Andersson ja Korhosen kauppaneuvos August Gyllencrantz. Naispääosan esitti [[Ansa Ikonen]], ja elokuvassa nähdään myös [[Suomisen Olli]]na tunnettu 14-vuotias [[Lasse Pöysti]].
Vuonna 1938 [[Suomen Filmiteollisuus]] kiinnitti Siiri Angerkosken ja hänen aviomiehensä [[Kaarlo Angerkoski|Kaarlo Angerkosken]] kuukausipalkkaisiksi elokuvanäyttelijöiksi, joita ei Suomessa tuolloin juuri ollut. He näyttelivät usein samoissa elokuvatuotannoissa. Kaarlo Angerkoski kuoli sydänkohtaukseen [[Talvisota|talvisodan]] kynnyksellä 1.
Eräs Angerkosken pitkäaikainen rooli oli Suomisen perheen kotiapulainen Hilda, jota hän näytteli kuudessa [[Suomisen perhe
Siiri Angerkosken 1940-luvun elokuviin kuuluvat Suomisten lisäksi muun muassa ''[[SF-paraati]]'', jossa hän on toisen päähenkilön äiti, sekä ''[[Kaivopuiston kaunis Regina]]'', jossa hän on päähenkilön isoäiti. Elokuvassa ''[[August järjestää kaiken]]'' (1942) hänellä on naispääosa, Maria Blom. Hyveellisten kotihengetär-osien vastakohtana hän näyttelee juopottelevaa Olga-tätiä elokuvassa ''[[Pikku-Matti maailmalla]]'' (1947). Hienostorouvaa Angerkoski tulkitsee ''[[Haaviston Leeni]]ssä'' (1948). Aivan eri maailmoihin hypätään satuelokuvassa ''[[Prinsessa Ruusunen (vuoden 1949 elokuva)|Prinsessa Ruusunen]]'' (1949), jossa hänellä on Kunigundan rooli. Tuttuun kotiapulaisrooliinsa Angerkoski palasi sotilasfarssissa ''[[Serenaadiluutnantti]]'' (1949), siinä hän näyttelee majurin kotihengetär Lilja Muhosta. Kaikkiaan Siiri Angerkoski nähdään kolmessakymmenessäkuudessa 1940-luvun ensi-iltaelokuvassa.
=== Rillumarein ja Justiinan vuodet ===
''[[Köyhä laulaja|Köyhässä laulajassa]]'' vuonna 1950 Angerkoski pääsi jälleen hyödyntämään laulajantaitojaan. ''[[Vain laulajapoikia|Vain laulajapoikia -elokuvassa]]''
Ensimmäinen Pekka Puupää -elokuva tuli valkokankaille vuonna 1953. Justiina Puupään roolissa Siiri Angerkoski pääsi loistamaan huippuunsa kehitetyllä nopean puhujan taidollaan. Hänen puheensa oli jopa niin nopeaa, että ajan studioteknologia ei kyennyt kunnolla tallentamaan sitä. 1950-luvun loppupuoliskolla Angerkoski näytteli myös muun muassa elokuvissa ''[[Kaunis Kaarina]]'' (1955) ja ''[[Kahden ladun poikki]]'' (1958). Vuonna 1959 palattiin vielä kerran Suomisen perheen pariin. Kesäisessä elokuvassa ''[[Taas tapaamme Suomisen perheen]]'' Angerkoskella on tuttu Hildan rooli. Lehtiarvioissa hänen suoritustaan luonnehdittiin ”aidosti tomeraksi”, ”herttaiseksi” ja ”meheväksi”.
|