Ero sivun ”Karl-August Fagerholm” versioiden välillä

[[FileTiedosto:Carl August Fagerho 1955.jpg|thumb|Eduskunnan puhemies Fagerholm Weizmann-instituutissa, [[Rehovot]]issa, [[Israel]]issa syyskuussa 1955.]]

'''Karl-August Fagerholm''' ([[31. joulukuuta]] [[1901]] [[Siuntio]] – [[22. toukokuuta]] [[1984]] [[Helsinki]]) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko ja [[Valtioneuvos (Suomi)|valtioneuvos]].<ref name=em>{{Edustajamatrikkeli}}</ref> Hän oli kansanedustaja[[Suomen vuosinaSosialidemokraattinen Puolue|SDP:n]] [[Suomen kansanedustaja|kansanedustaja]] 1930–1962, moninkertainen [[eduskunnan puhemies]], pitkäaikainen [[Suomen sosiaali- ja terveysministeri|sosiaaliministeri]] sekä [[Suomen pääministeri]]nä kolmesti vuosina 1948–1950, 1956–1957 ja 1958–1959. Fagerholm hävisi [[Suomen presidentinvaali 1956|vuoden 1956 presidentinvaalin]] niukasti [[Urho Kekkonen|Urho Kekkoselle]] ja [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]:n puheenjohtajavaalin 1946 [[Emil Skog]]ille sekä uudelleenja 1957 [[Väinö Tanner]]ille.

Fagerholmin [[Fagerholmin I hallitus|ensimmäinen]] ja [[Fagerholmin III hallitus|kolmas hallitus]] joutuivat [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] ulkopoliittisen painostuksen kohteeksi, ja niistä jälkimmäinen tunnetaan myös ''yöpakkashallituksena''”yöpakkashallituksena”, sillä se kaatui [[yöpakkaset|yöpakkaskriisi]]n seurauksena. Sisäpolitiikassa Fagerholm oli sovitteleva.

==UraElämä ja ura==

Karl-August Fagerholmin vanhemmat olivat kivityömies Johan August Fagerholm ja Olga Serafina Worbs (ent. Nordman).<ref name=em/> Fagerholmin suku polveutui Siuntiosta ja [[Inkoo]]sta, jossa Karl-Augustin isoisä oli ollut [[torppari]]na Sunnanvikin kylässä. Karl-Augustin äidin isääidinisä oli muuttanut perheineen 1850-luvulla [[Pohjanmaa (historiallinen maakunta)|Pohjanmaalta]]lta Helsinkiin. Johan August Fagerholm kuoli "[[Tuberkuloosi|lentävään keuhkotautiin]]" kesäkuussa 1901, kuusi kuukautta ennen nuorimman poikansa syntymää, minkä jälkeen hänen leskensä muutti neljän pienen lapsensa kanssa Helsingin [[Pasila]]an ja sieltä muutamaa vuotta myöhemmin [[Lapinlahti (Helsinki)|Lapinlahteen]]. Kansakoulun ohella Fagerholm ansaitsi taskurahoja muiden muassa lehdenjakajana ja kukkakaupan juoksupoikana. Hänen ensimmäinen vakituinen työpaikkansa oli ''[[Hufvudstadsbladet]]in'' maaseutupostituksessa ja vuodesta [[1916]] lähtien hän työskenteli eri parturinliikkeissä Helsingissä.<ref> Fagerholm: Puhemiehen ääni1977, s. 7–16.</ref>

Saksan Helsingin-lähettiläs [[Wipert von Blücher]] esitti ulkoministeri [[Rudolf Holsti]]lle voimakkaan paheksuntansa Fagerholmin nimityksestä [[Cajanderin III hallitus|Cajanderin hallituksen]] sosiaaliministeriksi vuonna [[1937]] sen vuoksi, että Helsingin raastuvanoikeus oli hieman aiemmin tuominnut Fagerholmin 10501&nbsp;050 markan [[sakko]]ihin Hitlerin ja von Blücherin loukkaamisesta erään ''Arbetarbladetissa'' julkaistun [[Elmer Diktonius|Elmer Diktoniuksen]] pakinan vuoksi.<ref> Fagerholm: Puhemiehen ääni1977, s. 51−52. </ref>

[[Talvisota|Talvisodan]] aikana Fagerholmin aloitteesta saatiin alulle työehdoista sopiminen [[työmarkkinajärjestö|työmarkkinajärjestöjen]] eli työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välillä [[tammikuun kihlaus|tammikuun kihlauksen]] nimellä tunnetun julistuksen avulla.{{lähde|27.3.2016}}

[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana 68&nbsp;000 pakolaisten internointi työleireille ja [[Arno Anthoni|Anthoni]]-skandaali, eli [[Suomen juutalaisluovutukset|kahdeksan juutalaisen maasta poistaminen]] [[Gestapo]]n käsiin, saivat Fagerholmin esittämään, että hänomaa eroaisieroaan hallituksesta. Erouhkaus johti lopulta siihen, että pakolaisten luovutukset Suomesta Saksaan lopetettiin. <ref> Fagerholm 1977, s. 139–140. </ref> Fagerholm ärsytti saksalaisia myös muun muassa Tukholmassa marraskuussamyös [[1942Tukholma]]ssa marraskuussa 1942 pitämällään puheella, jossa hän korosti, ettei Suomi taistele minkään Euroopan uudelleenjärjestelyn puolesta ja että ”emme tiedä, kuka sanelee rauhanehdot”. <ref> Fagerholm 1977, s. 141–142. </ref> Syksyllä [[1943]] Fagerholm raivostutti Natsi-Saksan lopullisesti ylistämällä eräässä puheessaan [[norjaNorjan vastarintaliike|norjalaisten vastarintataistelijoiden]]laisten vastarintataistelijoiden toimintaa saksalaisia miehittäjiä vastaan. Tästä puheestaPuheesta aiheutui vakava välikohtaus Suomen ja Saksan suhteissa. Saksa vaati erittäin jyrkästi Fagerholmin erottamista hallituksesta uhaten Suomea tärkeän elintarvikeavun katkaisemisella. Joulukuussa 1943 Fagerholm vapautettiin hoitamistaan sosiaaliministerin tehtävistä.{{lähde|27.3.2016}}

Sodan aikana rauhanoppositioon kuulunut Fagerholm oli sodan päätyttyä SDP:n johtava hahmo, joskaan viralliseen puoluejohtoon hän ei noussut, sillä hän hävisi [[vuoden 1946]] puoluekokouksen äänestyksen [[Emil Skog]]ille. Sovittelevan asenteensa ansiosta hän oli johtava hahmo [[Väinö Tanner]]in sijasta, jolla ei ollut [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] luottamusta. Fagerholmin tehtäväksi muodostui [[rehabilitointi|rehabilitoida]] sosiaalidemokraatit. Lisäksi Fagerholmillahänellä oli vanhojen henkilösuhteidensa ansiosta keskeinen rooli Suomen pohjoismaisten suhteiden jälleenrakentamisessa ja myöhemmin Suomen liittymisessä [[Pohjoismaiden neuvosto]]n jäseneksi.{{lähde|27.3.2016}}

[[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|Kansandemokraatti]] [[Mauno Pekkala]]n hallitukseen puheenjohtaja Fagerholmia ei nimitetty, mutta hänestä oli tätä ennen tullut [[eduskunnan puhemies]], ja siinä asemassajona hän toimikintoimi yli 10 vuotta. Fagerholm oli vakuuttunut siitä, ettäettei [[kommunismi|kommunisteja]] ei pystytä lyömään sortamalla, vaan kommunismi on kohdattava avoimessa väittelyssä ja vapaissa [[vaalitvaali|vaaleissa]].{{lähde|27.3.2016}}

Fagerholm palkittiin ansioistaan [[14. helmikuuta]] [[1969]] valtioneuvoksen arvolla. Samana vuonna [[Åbo Akademi]] promovoi Fagerholmin valtiotieteiden [[kunniatohtori]]ksi.<ref>{{Edustajamatrikkeli|Viitattu name=25.7.2012}}<em/ref>

* Heikki Koski, Vastuun vuosia. Keskusteluja Fagerholmin kanssa.

* Lasse Lehtinen, Fagerholm – Kekkosen tasavallan kakkonen : pohjoismaisen poliitikon muotokuva, 1981

* K.-A. Fagerholm – mies ja työkenttä = mannen och verket, toim. R. H. Oittinen ym., 1961

* {{Kirjaviite | Tekijä = Fagerholm, K.-A. Fagerholm,| Nimeke = Puhemiehen ääni, suom.| Selite = (Talmannens röst) | Suomentaja = Maija-Liisa Heini, 1977| (alkuteosJulkaisupaikka Talmannens= röst)Helsinki | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 1977}}

* ''Itse asiassa kuultuna Karl-August Fagerholm'' (kooste samannimisestä TV-ohjelmasta), 1977

{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Fagerholm, Karl-August}}