Ero sivun ”Fredrik August Ehrström” versioiden välillä

1 056 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
Viite, lisätietoja, väliotsikot, luokat
(Viite, lisätietoja, väliotsikot, luokat)
'''Fredrik August Ehrström''' ([[12. tammikuuta]] [[1801]] [[Luoto]] – [[19. maaliskuuta]] [[1850]] [[Helsinki]]<ref name="oit"/>) oli suomalainen säveltäjä ja laulunopettaja. Hän suoritti [[perämies]]tutkinnon [[Vaasa]]ssa 1818 ja aloitti 1824 [[oikeustiede|lakitieteen]] opinnot [[Turun yliopisto]]ssa. Opinnot keskeytyivät 1829, ja Ehrström siirtyi veljensäkuoronjohtaja, [[Mynämäki|Mynämäen]]urkuri kihlakunnanja [[Kruununvouti|kruununvoudin]] Anton Mauritz Ehrströmin apulaiseksilaulunopettaja.<ref name = HAAPANEN/>
 
==Henkilöhistoria==
Pian Ehrström muutti [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]], missä hänen toinen veljensä [[Eric Gustaf Ehrström]] toimi ruotsinkielisen Pyhän Katariinan seurakunnan kirkkoherrana. Fredrik Ehrström alkoi toimia seurakunnan kirkkokoulun laulunopettajana, kunnes siirtyi Helsinkiin. Hän johti helsinkiläisen [[Akademiska Musikföreningen|Akateemisen Musiikkiseuran]] kuoroa 1833–1835, ja toimi laulunopettajana vuodesta 1833 Helsingin yksityisessä lyseossa, 1839 triviaalikoulussa ja 1841 ylemmässä alkeiskoulussa. Helsingin [[Vanha kirkko (Helsinki)|Vanhan kirkon]] urkuri hän oli vuodesta 1840 ja hoiti vuosina 1836–1850 teologian ylioppilaiden messuharjoituksia.<ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 717</ref><ref name = HAAPANEN/>
Ehrströmin vanhemmat olivat kauppias Anders Ehrström ja Anna Maria Reinius ja puoliso vuodesta 1842 Emelie (Emma) Augusta Matheizen (k. 1905). Heidän pojanpoikansa oli säveltäjä ja musiikkikriitikko [[Otto J. S. Ehrström]]. Ehrström harjoitti merimiesopintoja [[Pietarsaari|Pietarsaaressa]] ja suoritti [[perämies]]tutkinnon [[Vaasa]]ssa 1818. Ylioppilaaksi hän tuli 1824.<ref name="Suo">{{Kirjaviite | Tekijä= Kuusisto, Taneli | Nimeke= F. A. (Fredr. Aug.) Ehrström | Selite= Teoksessa: Ranta, Sulho (toim.), ''Suomen säveltäjiä''| Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1945 | Sivut= 29-37|}}</ref> Ehrström aloitti 1824 [[oikeustiede|lakitieteen]] opinnot [[Turun yliopisto]]ssa. Opinnot keskeytyivät 1829, ja Ehrström siirtyi veljensä, [[Mynämäki|Mynämäen]] kihlakunnan [[Kruununvouti|kruununvoudin]] Anton Mauritz Ehrströmin apulaiseksi.<ref name = HAAPANEN/>
 
Pian Ehrström muutti [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]], missä hänen toinen veljensä [[Eric Gustaf Ehrström]] toimi ruotsinkielisen Pyhän Katariinan seurakunnan kirkkoherrana. Fredrik EhrströmHän alkoi toimia seurakunnan kirkkokoulun laulunopettajana, kunnes siirtyi Helsinkiin. Hän johti helsinkiläisen [[Akademiska Musikföreningen|Akateemisen Musiikkiseuran]] kuoroa 1833–1835, ja toimi laulunopettajana vuodesta 1833 Helsingin yksityisessä lyseossa, 1839 triviaalikoulussa ja 1841 ylemmässä alkeiskoulussa. Helsingin [[Vanha kirkko (Helsinki)|Vanhan kirkon]] urkuri hän oli vuodesta 1840 ja hoiti vuosina 1836–1850 teologian ylioppilaiden messuharjoituksia.<ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 717</ref><ref name = HAAPANEN/>
Hänen vaatimattomat laulelmansa olivat omana aikanaan pidettyjä. Tuotantoon kuuluu noin 40 yksin- ja noin 10 kuorolaulua, osan hän sävelsi lapsuudenystävänsä [[J. L. Runeberg|Runebergin]] runoihin, kuten "[[Runebergin lähde|Lähteellä]]" ja "Joutsen".<ref name="oit"/><ref>[http://www.runeberg.net/fin/b_8_t.html Runeberg.net]</ref>
 
==Taiteellinen tuotanto==
F. A. Ehrströmin pojanpoika oli säveltäjä ja musiikkikriitikko [[Otto J. S. Ehrström]].
HänenEhrströmin vaatimattomat laulelmansalaulelmat olivat omana aikanaan pidettyjä. TuotantoonHänen tuotantoonsa kuuluu noin 40 yksin-yksinlaulua, kuten ''Den öfvergivna'' ja noin''Den sjuttonårijga'', sekä 10kymmenkunta kuorolaulua kuten ''Tonernas värde'', osan''Stjärnan'', ''Bachi vaggvisa'', ''Vårt land'' ja ''Stilla skuggor''.<ref name="Suo"/> Osan lauluista hän sävelsi lapsuudenystävänsä [[J. L. Runeberg|Runebergin]] runoihin, kuten "''[[Runebergin lähde|Lähteellä]]"'' (''Vid en källa'') ja "''Joutsen"'' (''Svanen'').<ref name="oit"/><ref>[http://www.runeberg.net/fin/b_8_t.html Runeberg.net]</ref> Ehrström julkaisi myös kaksi teosta musiikin opetusta varten sekä teokset yksin- ja kuorolauluistaan.
 
===Julkaistuja teoksia===
Ehrströmin teoksia ovat:<ref name = HAAPANEN>{{Kirjaviite | Tekijä = Haapanen, Toivo | Nimeke =Suomen säveltaide | Vuosi =1940 | Sivu =51–52 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Otava | Tunniste = | Viitattu = 2.7.2013 }}</ref>
*''Suomalainen messu'', 1837
*''Första elementerna i sånglärasångläran'', oppikirja, 1846
*''Fyrstämmiga sånger för mansröster'', mieskuorolauluja, 1846
*''Tio sånger vid pianoforte'', yksinlauluja, 1850
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
{{Tynkä/HenkilöSäveltäjä}}
 
{{AAKKOSTUS:Ehrström, August}}
[[Luokka:Suomalaiset säveltäjät]]
[[Luokka: Suomalaiset opettajat]]
[[Luokka: Suomalaiset kuoronjohtajat]]
[[Luokka: Suomalaiset urkurit]]
[[Luokka: Suomalaiset tietokirjailijat]]
[[Luokka:Vuonna 1801 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1850 kuolleet]]
15 380

muokkausta