Ero sivun ”Paavo Kastari” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Suomalaiset professorit |
kuva, KB |
||
Rivi 1:
[[File:Lehtinen-Fieandt-Kastari.jpg|thumb|right|Hallitusneuvos [[Wäinö Häkkinen]] ja ministerit [[Rainer von Fieandt]] ja Paavo Kastari veturihytissä vuonna 1958.]]
'''Paavo Kristian Kastari''' ([[13. marraskuuta]] [[1907]] [[Kuru]] – [[27. huhtikuuta]] [[1991]] [[Helsinki]]) oli suomalainen oikeustieteilijä, [[professori]],<ref name="Autio">{{Kirjaviite | Tekijä=Autio, Veli-Matti (toim.) | Nimeke=Professorimatrikkeli 1918–1996 Professorsmatrikel | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=1997 | Isbn=951-45-7818-X | Sivu=199–200 }}</ref> [[eduskunnan oikeusasiamies]], presidentti [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] pitkäaikainen ystävä, [[Suojelupoliisi|Valpon]] päällikkö ja [[ammattiministeri]] kahdessa [[Virkamieshallitus|virkamieshallituksessa]].<ref name = KKO78>{{Verkkoviite | Osoite =http://runeberg.org/kuka/1978/0364.html| Nimeke =Kuka kukin on 1978 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Otava| Viitattu = 8.3.2013 }}</ref>
==Ammatillinen toiminta==
===Yliopistoura===
Paavo Kastari oli oikeustieteilijä. Hän
▲Paavo Kastari oli oikeustieteilijä. Hän oli nuoruudessaan [[K. J. Ståhlberg]]in oppilas ja myöhemmin työtoveri [[lainvalmistelukunta|lainvalmistelukunnassa]]. Tämän vaikutus näkyi myöhemmin hänen työssään.
Kastari esitteli 1930-luvulla ensimmäisenä suomalaiselle lukijakunnalle [[Hans Kelsen]]in.
Kastarin väitöskirja valmistui jo ennen
Kastari teki merkittävimmän uran toimimalla [[Helsingin yliopisto]]n valtiosääntö- ja kansainvälisen oikeuden professorina vuosina [[1956]]–[[1973]]. Hän oli aikaisemmin hoitanut professuuria virkaatekevänä ja oli myös julkisen oikeuden apulaisprofessori vuosina [[1946]]
▲Kastari teki merkittävimmän uran toimimalla [[Helsingin yliopisto]]n valtiosääntö- ja kansainvälisen oikeuden professorina vuosina [[1956]]–[[1973]]. Hän oli aikaisemmin hoitanut professuuria virkaatekevänä ja oli myös julkisen oikeuden apulaisprofessori vuosina [[1946]]–[[1956]]. Lisäksi hän oli oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani vuosina 1965–1966.<ref name = KKO78/>
Kastari kirjoitti useita valtiosääntöoikeuden teoksia. Eläkevuosina hän sai valmiiksi vuonna [[1977]] kirjan ''Suomen valtiosääntö'',<ref>Kastari, Paavo
▲[[Tiedosto:Paavo Kastari.jpg|220px|thumb|Paavo Kastari jatkosodassa]]
▲Kastari kirjoitti useita valtiosääntöoikeuden teoksia. Eläkevuosina hän sai valmiiksi vuonna [[1977]] kirjan ''Suomen valtiosääntö''<ref>Kastari Paavo, Suomen Valtiosääntö, 1970, ISBN 951-9027-32-7</ref>, joka herätti huomiota vuoden [[1978]] presidentinvaalien alla. Siinä Kastari ruoti perusteellisesti presidentin valta-asemaa. Kirjan esipuheessa hän palasi kiistaansa vuoden 1940 väitöstilaisuuden vastaväittäjänsä kanssa, jolloin hän väitti mm., että parlamentarismista johtuu se, että presidentin ja valtioneuvoston välisessä ristiriidassa, presidentti joutuu viime kädessä taipumaan valtioneuvoston enemmistön edessä. Presidentti ei hänen mukaansa saa tehdä sellaista päätöstä, jota valtioneuvoston enemmistö vastustaa.
Kastarin yliopistoura päättyi eläkkeelle vetäytymiseen 1970-luvun opiskelijaradikalismin vuosina. Vuoden 1970 maaliskuun opiskelijakuohunnan aikana hän leimautui vanhoilliseksi, koska ei suostunut muuttamaan luentojaan keskusteluksi hallinnonuudistuksesta.
Kastari sai tutkijantyöstään [[Suomen Kulttuurirahasto|Suomen kulttuurirahaston]] 30 000 markan kunniapalkinnon [[1981]]. Hänet vihittiin Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan [[riemutohtori]]ksi vuonna [[1990]].
===Valpon päällikkö===
Saksan tappio Stalingradin piirityksessä talvella 1943 heikensi saksalaismielisten asemaa hallinnossa, jolloin Valpon päällikkönä toiminut [[Arno Anthoni]] korvattiin Paavo Kastarilla, joka oli tehtävään komennettuna vuoden [[1944]] helmikuun lopusta saman vuoden marraskuuhun
▲Saksan tappio Stalingradin piirityksessä talvella 1943 heikensi saksalaismielisten asemaa hallinnossa, jolloin Valpon päällikkönä toiminut [[Arno Anthoni]] korvattiin Paavo Kastarilla, joka oli tehtävään komennettuna vuoden [[1944]] helmikuun lopusta saman vuoden marraskuuhun <ref>Jukka Lindqvist, väitösk. Kuolemaan tuomitut, 1999, s. 160-161, ISBN 951-855-176-6</ref>. Poliittisen tilanteen muututtua hänet korvattiin vasemmistolaisemmalla seuraajalla. Osittain Kekkosen myötävaikutuksella hän pääsi vuonna 1948 useaksi kuukaudeksi luennoimaan [[Cambridgen yliopisto]]on ja palasi kotimaahan vasta olojen vakiinnuttua saman vuoden syksyllä.
===Valtioneuvoston jäsen===
Vielä Kastarin aikakaudella oikeustieteellisen tiedekunnan professorien toimenkuvaan kuului käytännössä yhteiskunnallisiin tehtäviin osallistuminen ja usein myös pistäytyminen ministeritehtävissä.
Kastari kuului [[ammattiministeri]]nä kahteen virkamieshallitukseen. Hän toimi toisena kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä [[Von Fieandtin hallitus|von Fieandtin hallituksessa]] 29.11.
Toisen kerran ministerinä hän oli [[Kuuskosken hallitus|Kuuskosken hallituksessa]] ensimmäisenä kulkulaitosministerinä 26.4.
Kastari oli [[Eduskunnan kirjasto]]n ahkera käyttäjä, ja hänen käsialansa tuli tutuksi niin lukijoille kuin kirjaston henkilökunnallekin valtiota ja oikeutta käsitteleviin kirjoihin tehtyjen reunahuomautusten ansiosta.{{lähde}}
===Oikeuslaitosura===
Kastari toimi [[eduskunnan oikeusasiamies|eduskunnan oikeusasiamiehenä]] [[1952]]–[[1956]]. Hän oli [[Valtakunnanoikeus|valtakunnanoikeuden]] jäsen vuosina [[1972]]–[[1973]]. Lisäksi hän oli Haagin pysyvän kansainvälisen välitystuomioistuimen jäsen.
Lakitieteen kandidaattina ollessaan Kastari kirjoiti 1935 ''[[Suomalainen Suomi]]'' -aikakauslehteen (myöhemmin ''[[Kanava (aikakauslehti)|Kanava]]'')
==Urho Kekkosen ystävä==
Paavo Kastari kuului presidentti Urho Kekkosen läheisiin ystäviin. He tutustuivat jo 1930-luvun alussa Helsingin yliopiston lakitieteellisessä tiedekunnassa. Ystävyys jatkui käytännössä Kekkosen kuolemaan asti. Kastari kuului [[Tamminiemen saunaseura]]an.
Rivi 52 ⟶ 46:
==Muu toiminta==
Kastari oli mukana perustamassa [[Paasikivi-seura|Paasikivi-Seuraa]].
==Lähteet==
* {{Lehtiviite | Tekijä = Hidén, Mikael|Otsikko= Kuolleita
| Ajankohta = 1991|Vuosikerta = 89| Numero = 6| Sivut = 838-840|Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = |Kieli = {{fi}}| Lopetusmerkki = }}
==Viitteet==
{{Viitteet}}
==Aiheesta muualla==
* {{Kansallisbiografia | id=2013 | nimi=Kastari, Paavo (1907–1991). | tekijä=Jyränki, Antero | ajankohta=30.11.2001 }}
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=
|Edeltäjä=[[Aku Sumu]]
Rivi 71 ⟶ 68:
|Titteli=[[Suojelupoliisi|Valtiollisen poliisin (Valpo) päällikkö]]
|Kommentti=[[1944]]}}
{{DEFAULTSORT:Kastari, Paavo}}
| |||